Tiedenurkkaus
Kalastajilla on perinteisesti ollut vahvoja mielipiteitä ja ajatuksia siitä, miten kalavesiä ja kalakantoja tulisi hoitaa, mitkä tekijät niihin vaikuttavat ja miten. Usein nämä ajatukset perustuvat paikallistuntemukseen ja perimätietoon, eivät niinkään tutkittuun tietoon ja ovatkin usein ristiriidassa biologisten ja ekologisten perusteiden kanssa. Nuotiolla käydyissä keskusteluissa nämä muuttuvat kuitenkin nopeasti yleisesti hyväksytyiksi ”totuuksiksi”, ja sosiaalisen median myötä nuotiopiiri on laajentunut melkoisesti. Näiden nuotiototuuksien tarkoitus on tietysti hyvä ja siksi onkin harmi, ettei innokkailla kalastajilla ole tietopohjaa johon perustaa ajatuksiaan. Samaan aikaan kalabiologien ja tietysti myös muiden kalastukseen liittyviin asioihin erikoistuneiden tutkijoiden tulokset, selvitykset ja yhteenvedot päätyvät tieteellisten julkaisusarjojen syvyyksiin.
Tämän osion tarkoituksena on selventää tieteellisten tutkimusten sisältöä vapaa-ajankalastajille ja saada tutkijoiden työlle laajempi yleisö. Tiedenurkkaukseen kootaan tekstejä, joissa paneudutaan tutkimuksiin ja kerrotaan niiden sisällöstä ja tuloksista selkokielellä. Tieteellisten tekstien rakenne on vähintäänkin tylsä ja maallikolle vaikeaselkoinen, mutta käytännön kannalta välttämätön.
Kutupesäkartoituksin voidaan arvioida mm. kuteneiden naaraiden määrä sekä niiden koko.
Tutkimusprosessi & tieteellinen kirjoittaminen
Tieteellinen tutkimus etenee rakenteellisena prosessina, jonka osia ovat aiheen määrittely, tutkimushypoteesin (olettamuksen) muodostaminen, menetelmien valinta, aineiston keruu, aineiston analysointi ja johtopäätösten teko. Tutkimuksen julkaiseminen noudattaa myös tiettyä, vakiintunutta kaavaa, jonka tarkoituksena on taata julkaistavan tutkimustiedon laatu. Tiivistettynä prosessi etenee siten, että tutkija tai tutkimusryhmä lähettää käsikirjoituksensa julkaisusarjaan, jonka jälkeen se (ilman tietoa kirjoittajasta tai ryhmästä) vertaisarvioidaan julkaisusarjan toimituksen valitsemien ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta. Vertaisarvioinnissa arvioidaan sekä tutkimuksen laatu (asiasisältö, tieteellinen merkittävyys, tieteelliset toimintatavat) että kieliasu ja tekstin rakenne. Arvioijat antavat näkemyksensä seikoista joihin tulee vielä tehdä muutoksia tai korjauksia, ja muutokset tehtyään tutkija tai tutkimusryhmä lähettää työnsä uudelleen arvioitavaksi. Näin jatketaan kunnes käsikirjoitus on valmis julkaistavaksi. Toki voi käydä myös niin, että tutkijat ovat hutiloineet ja käsikirjoitus ei mene missään julkaisusarjassa läpi.
Tekstin rakenteelle on myös vakiintunut, niin sanottu IMRD-rakenne. Lyhenne tulee sanoista Introduction (johdanto), Materials & Methods (aineisto ja menetelmät), Results (tulokset) ja Discussion (tulosten tarkastelu, pohdinta). Johdannon tarkoitus on esitellä aiheen tausta ja aiempia aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia. Johdannossa kerrotaan myös miksi ko. tutkimus on tehty. Aineisto & menetelmät -osuudessa kerrotaan, millainen aineisto oli käytössä, miten se kerättiin, mitä mitattiin ja millä tavalla dataa analysoitiin. Kappale on erityisen kuiva, koska kappaleessa annettujen tietojen perusteella kenen tahansa aiheeseen perehtyneen pitäisi pystyä toistamaan tutkimus! Tuloksissa esitellään tietenkin tutkimustulokset. Osion lukeminen voi olla haastavaa ilman tilastotieteellistä osaamista, mutta ainakin voi katsoa kuvat ja kuvatekstit. Tulosten tarkastelussa pohditaan tutkimuksessa saatujen tulosten merkitystä ja vertaillaan niitä aiempiin, samaan aihepiiriin liittyviin tutkimustuloksiin.
Mikäli tutkimusartikkeleiden lukeminen kiinnostaa, niin useimmiten ilmaiseksi käsiinsä saa ainoastaan Abstractin, eli tiivistelmän artikkelista. Tiivistelmässä esitellään tutkimustyön tärkeimmät pointit muutamalla lauseella, ja sen perusteella voi jo päättää onko tutkimus kiinnostava. Kalamiestä kiinnostavat seikat löytyvät useimmiten tiivistelmää, johdantoa ja pohdintaa silmäilemällä – lukemisiin!