Vastuullisen vapaa-ajankalastajan ohjeet
Nämä ohjeet opastavat kalastamaan vastuullisella tavalla.
Ota saalista vain omaan käyttöön
Vapaa-ajankalastaja ei myy saalistaan missään tilanteessa. Kalojen harmaa kauppa heikentää kalakantoja virkistyskalastuskohteissa ja haittaa ammatikseen kalastavien elinkeinoa. Kun kaloja tulee niin paljon, että ei pysty niitä omassa taloudessa tuoreena käyttämään, kalastus joko keskeytetään tai saalis vapautetaan oikeaoppisin menetelmin.
Kala voi vahingoittua
Vastuullisen vapaa-ajankalastajan tulee hyväksyä se, että toiminnan luonteesta johtuen kalastus voi johtaa yksittäisten kalojen tappamiseen sekä aiheuttaa niille vahinkoa ja stressireaktioita pyydystämis-, käsittely- ja mahdollisen vapauttamisprosessin aikana, mikä saattaa vaikuttaa yksittäisen kalan kuntoon.
Oikeaoppinen vapauttaminen
Vapautettava kala tulee laskea veteen mahdollisimman nopeasti, tai pidettävä vedessä koko ajan. Kalaa tulee käsitellä mahdollisimman hellävaroin. Sitä ei lasketa maahan, eikä puristeta liian lujaa, varsinkaan vatsan seudulta. Kastele kädet ennen elävään kalaan koskemista ja vältä kiduksiin koskemista. Pihtien käyttö koukun ja koukun haarojen vähentäminen helpottaa kalan irrottamista ja aiheuttaa yleensä vähemmän vahinkoa kalalle. Kaikki käytettävät välineet tulee olla mahdollisimman vähän kaloja vahingoittavia. Liian kevytluokkaisia välineitä pitää välttää, sillä ne pitkittävät kalojen väsyttämistä, joka voi olla vaaraksi varsinkin kesällä kun vedet ovat lämpimiä. Mitä lämpimämmät vedet on, sitä herkemmin kalastus vahingoittaa kaloja.
Varusteet
Kalassa täytyy pitää aina isojen kalojen dokumentointiin kameraa, mittausvälineitä, sekä erilaisia apuvälineitä kalan hellävaraiseen käsittelyyn, kuten punnituspussia. Isoja kaloja ei kannata ottaa ruuaksi, sillä ne ovat arvokkaita emokaloja ja hyvän geeniperimän ylläpitäjiä. Ruuaksi kuuluu ottaa vain keskikokoisia kaloja. Kala on saatu kala, vaikka sen päästäisi takaisin. Kaikista arvokkain muisto suuresta vonkaleesta on hyvä valokuva. Keittiössä isot ja vanhat kalat eivät ole ensiluokkaisia. Kala on vedessä paljon arvokkaampi kuin lautasella.
Olosuhteiden mukaan
Pyydystä ja päästä – kalastusta pitää yrittää välttää aikana jolloin se aiheuttaa suurta vahinkoa kaloille, kuten silloin kun vedet ovat todella lämpimät tai jos kalastetaan syvältä. Jos kala vaikuttaa saaneen kalastuksen takia suuria vaurioita, kuten jos on havaittavissa todella runsasta verenvuotoa kiduksista, tulee kala lopettaa ja käyttää ruuaksi asianmukaisesti. Tämä ei kuitenkaan koske alamittaisia yksilöitä, jotka laki määrää vapauttamaan aina, kuntoon katsomatta. Uhanalaisten lajien ottamista ruuaksi pitää välttää. Ruokakalat otetaan elinvoimaisista lajeista tai istutetuista yksilöistä.
Saaliin kunnioittaminen
Kaloja pitää kunnioittaa ja käsitellä asianmukaisesti, vaikka eivät olisi tavoiteltua lajia. Ruuaksi otettava kala tainnutetaan välittömästi iskulla päähän ja verestämällä. Tämän jälkeen aina ruokapöytään asti saalista on käsiteltävä kunnioittavasti ja oikeaoppisesti. Saalista on pidettävä puhtaassa ja kylmässä, jotta kalan laatu pysyisi aina syömiseen asti huippulaatuisena. Saalis pitää valmistaa kaikkien olemassa olevien taitojensa mukaan mahdollisimman hyvin ja nautittava ruokalahalulla hyvässä seurassa.
Kalasta maltilla
Kun lähdetään kalastusmatkalle, ei tuoda kalaa suuria määriä kotiin. Ylös otetaan korkeintaan sen verran kalaa, kuin paikan päällä jaksetaan itse syödä. Ulkomailla kalastaessa suomalaisen kalamiehen pitää aina käyttäytyä erityisen hyvin.
Noudata kalastussääntöjä
Vastuulliselle vapaa-ajankalastajalle on itsestään selvyys että hän noudattaa kaikkia alueellisia sääntöjä ja opastaa asiassa tietämättömiä.
Lue myös Euroopan sisävesikalastuskomission antamat ohjeet eettiseen ja kestävään kalastukseen.
Ympäristöohjeet
Vastuullinen vapaa-ajankalastaja ei roskaa. Kaikki eväät ja tarvikkeet on hyvä pakata uudelleen käytettäviin pakkauksiin. Roskat on vietävä roskakoriin tai kierrätysastioihin. Myös muiden jättämät roskat kuuluu viedä pois, jos niitä ilmenee.
Erityisesti siimoja ja koukkuja ei saa jättää ympäristöön. Siimat takertuvat lintujen jalkoihin ja saattavat pitkään jalan ympärille sotkeutuneena aiheuttaa kuolion ja sitä myötä linnun hitaan kuoleman. Siimavyyhdit on aina katkottava lyhyeksi silpuksi.
Kalastussiimat ovat jätettä eivätkä ne käytännössä lahoa luonnossa lähes lainkaan. Arviona on esitetty että perinteisen monofiili-siiman maatumiseen menee jopa 600 vuotta. Monikuitusiiman lahoaminen kestää vieläkin kauemmin.
Siimanpätkien heittäminen luontoon voi aiheuttaa suurta linnuille ja muille eläimille. Siimat kietoutuvat herkästi lintujen ja muiden pienten eläinten jalkoihin. Eläimet eivät itse kykene irrottamaan sotkeutuneita siimoja jaloistaan ja ajan myötä on seurauksena jalan tai jopa molempien jalkojen kuolion.Kaikki ylimääräiset siimanpätkät on helppo kerätä talteen taskuun, pätkiä ne esimerkiksi puukolla tai saksilla lyhyeksi ja heittää ne sitten roskiin. Siimanpätkät voi myös pyöritellä talteen tarkoitukseen kehitetyllä työkalulla. Reissun jälkeen työkalun sisällön voi hävittää asiaankuluvasti.
Jos ympäristössä ilmenee luonnottomia kalakuolemia, saastumisen merkkejä tai muita äkillisiä ympäristömuutoksia, on niistä aina ilmoitettava heti viranomaisille. Havainnot saattavat olla ratkaisevia suuremman ympäristöongelman välttämisessä.
Vastuullinen vapaa-ajankalastaja ei käytä vieraasta vesistöstä pyydettyjä syöttejä. Vesieliöitä ei pidä siirtää vesistöstä toiseen, elävänä tai kuolleena ilman viranomaisen lupaa. Vieraat kannat tai lajit saattavat sekoittaa alkuperäistä geeniperimää, vahingoittaa alkuperäistä ekosysteemiä tai levittää vakavia tauteja.
Kahlaamista virtavesissä lohikalojen kutuaikaan ja sen jälkeen, aina poikasten kuoriutumiseen asti seuraavalle keväälle, kannattaa välttää. Kahlaaminen saattaa aiheuttaa pahimmillaan suurta tuhoa, varsinkin pienissä virtavesissä. Soran sekaan asettunut mädin täytyy saada pysyä aivan paikallaan, aina siihen asti kunnes poikanen soran seasta ui itse pois.
Kalastaessa pitää huomioida myös muut eliöt, kuten linnut. Lintujen pesimäaikaan on vältettävä niiden häiritsemistä ja esimerkiksi lintujen pesimäluodoille rantautumista pitää välttää. Veneellä kulkiessa pitää muistaa että nopeus ja melu saattavat häiritä kaloja, rantakasvillisuutta, lintuja tai muita vesien käyttäjiä.
Vastuullinen vapaa-ajankalastaja osallistuu itse alueellaan tapahtuviin vesistökunnostuksiin omalla panoksellaan. Esimerkiksi virtavesitalkoot on hyvä tapa vapaa-ajankalastajalle asettaa oman tikkunsa kekoon. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja painostaa tekemisillään ja puheillaan myös viranomaisia kestävämpään kalavedenhoitoon ja kalastusmahdollisuuksien kehittämiseen.
Vastuullisesti harrastukseensa suhtautuva vapaa-ajankalastaja ymmärtää, että omilla toimillamme on merkitystä.
Mitä lajeja kalastamme, missä, mihin aikaan ja millaisilla välineillä. Oikeat valinnat ja toimintatavat ovat tärkeitä, niillä on merkitystä kalakannoille nyt ja tulevaisuudessa.