Lohikalat ja vastuullinen kalastus
Useimmat vapaa-ajankalastajan kohdekaloina olevat lohikalat on luokiteltu uhanalaisiksi. Esimerkiksi taimenen merivaelluksen tekevät kannat on luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi ja taimenen napapiirin eteläpuolella elävät järvivaelluksen tekevät kannat erittäin uhanalaisiksi. Merkittävimpiä uhanalaisuuden syitä ovat vesirakentaminen, kalastus ja heikko vedenlaatu.
Uhanalaisuudesta huolimatta lohikalat ovat niitä tavoitelluimpia saaliskaloja monelle vapaa-ajankalastajalle. Lohikaloja kalastavan onkin syytä tuntea ja omaksua vastuunsa.
Aseta henkilökohtainen ala- ja ylämitta sekä saaliskiintiö
Lakisääteisen alamitan noudattaminen on vähimmäisvaatimus. Moni on kuitenkin ottanut käyttöönsä nk. henkilökohtaisen alamitan, joka on usein reilusti lakisääteistä alamitta korkeampi. Monin paikoin alamittoihin onkin reagoitu ja nostettu paikallista alamittaa. Alamitan lisäksi myös ylämitta on tärkeä. Suurimmat ja vanhimmat yksilöt ovat poikastuotannon ja arvokkaan perimän kannalta tärkeässä roolissa. Kalaa ei pidä myöskään ottaa niin paljon, että sitä joutuu säilömään. Kala on parhaimmillaan tuoreena ja mieluiten paikan päällä syötynä. Jonkinlainen henkilökohtainen saaliskiintiö on hyvä asettaa ennen kalaan lähtöä.
Valitse ruokakalasi istutetuista tai elinvoimaisista kannoista
Eväleikkaamattomia lohikaloja ei pidä ottaa, jos alueelle on istutettu eväleikattuja kaloja tai kirjolohia. Istutetut kalat on tarkoitettu kalastettavaksi ja ruokakaloiksi. Ruokakaloiksi voi ottaa myös elinvoimaisia lajeja, kuten säyneitä tai haukia, jotka ovat vastoin yleistä käsitystä erittäin hyviä ruokakaloja.
Alkuperäisten lajien poistokalastaminen on turhaa
Haukia tai muita alkuperäislajeja ei tule alkaa tappamaan ja poistamaan joesta. Siitä ei käytännössä ole mitään hyötyä. Haukien poistoa on yritetty Englannissa monilla joilla ja siellä on havaittu, että yksi iso hauki korvaantuu nopeasti kolmella pienemmällä. Terve kalakanta tarvitsee huippupetoja, jotta se säilyy elinkelpoisena ja vahvana. Säyneet, särjet ja muut särkikalat toimivat ns. puskurikaloina ja vähentävät lohikalojen todennäköisyyttä joutua haukien tai muiden petokalojen saaliiksi.
Ravinteiden poisto hoitokalastamalla vesistöstä, jossa kalasto ihmisen toimista johtuvan rehevöitymisen takia vääristynyt, on sen sijaan tuottanut positiivisia tuloksia kalojen yksilökoossa ja vedenlaadussa.
Rasvaeväleikattu lohikala on istuttu
Leikattu rasvaevä on merkki, jolla erottaa istutetun kalan luonnonkalasta. Eväleikattuja kaloja voi säädösten puitteissa ottaa ruokakaloiksi ja luonnonkalat pääsevät lisääntymään.
Vaadi viranomaisia panostamaan kalavesien hoitoon
Vaellusikäisten poikasten ja pyyntikokoisten kalojen istuttaminen ei ole kalavesien hoitoa. Se on vain lyhytkatseista kalastuksen hoitoa. Isokokoisena istutetut kalat eivät kykene kunnolla lisääntymään luonnon olosuhteissa. Erityisesti vaellusikäisten lohien ja taimenten istuttaminen on ollut jo pitkään huonosti tuottavaa toimintaa, johon uppoaa suuri määrä kalavesien hoitoon tarkoitettuja varoja. Kalavesien hoidossa pitää panostaa erityisesti kalastuksen ohjaamiseen, vedenlaadun parantamiseen, vaellusesteiden poistamiseen ja kalojen lisääntymisalueiden kunnostamiseen.
Käytä kalaystävällisiä välineitä
Varmista välinevalinnoillasi, että vapautettavat kalat eivät saa pahoja vammoja kalastuksen takia. Vähennä uistimien koukkujen lukumäärää. Älä käytä liian kevyitä välineitä, jolloin väsytysajat pitenevät. Käytä solmutonta havasta haavissasi. Älä käytä välineitä, jotka tarttuvat vahingossa kalojen kylkiin.
Anna kaloille lisääntymisrauha
Useimmissa lohikalapitoisissa virtavesissä on syksyllä lainmukainen kuturauhoitus. On kuitenkin virtavesiä, joissa kalastus on sallittu lohikalojen kudun aikana. Vältä kalastamasta näitä kutuun valmistuvia kaloja ja keskitä kalastuksesi muihin kaloihin. Kutuasuiset lohikalat ovat ruokakaloina heikkolaatuisia ja ne kannattaa päästää takaisin.
Älä astu soraikoille syksystä alkukesään
Taimen ja lohi kutevat syksyllä virtavesien soraikoille. Ne hautaavat mätimunansa soran sekaan. Ne mätimunat, jotka asettuvat kivien väliin niin, että vesi pääsee virtaamaan niiden ympärillä, alkavat kehittyä. Kun mätimunat ovat asettuneet, ne ovat äärimmäisen herkkiä ylimääräiselle liikkeelle. Jos koskikalastaja astuu tällaiseen kutupesään, iso osa mätimunista kuolee. Poikaset kuoriutuvat keväällä ja poistuvat soran seasta vasta alkukesän aikana, riippuen vedenlämmöstä.
Osallistu virtavesien kunnostustalkoisiin
Virtavesien kunnostustalkoot ovat konkreettisin tapa, jolla vapaa-ajankalastaja voi osallistua kalavesien hoitoon. Kun itse asettelee puroon kiviä ja soraa, oppii samalla paljon virtavesien luonnosta. Kunnostustalkoot ovat myös mukavia tapahtumia. Niitä voi melkeinpä kuka tahansa järjestää, kunhan tarvittavat luvat on hankittu. Lisätietoja virtavesikunnostamisesta saa esimerkiksi Virtavesien hoitoyhdistykseltä.
Desinfioi kalastusvälineet tarvittaessa
Lohiloinen nimeltään Gyrodactylus Salaris on tappava Jäämereen laskevien jokien lohikannoille.Loinen leviää vesistöstä toiseen ihmisen mukana. Kalastuksen harrastajien onkin aina desinfioitava käytettävät kalastusvälineet, erityisesti kahluuvälineet, kun siirtyy kalastamaan Jäämereen laskeviin vesistöihin.
Kotikonstein desinfiointi onnistuu niin, että välineet annetaan kuivua kokonaan ja annetaan niiden olla kuivana vähintään vuorokausi. Muita vaihtoehtoja on pitää välineitä tunnin ajan +60 -asteisessa saunassa tai vuorokausi -18 asteessa.
Lue Maa- ja Metsätalousministeriön ohjeet lohiloisen varalle.
Kalasta pyydyksillä kohdennetusti
Valitse verkkojen silmäkoko tavoittelemasi saaliin mukaan. Älä laske verkkoja sillä periaatteella, että pyydetään sitä mitä sattuu verkkoon uimaan. Liian pienisilmäiset verkot väärässä paikassa saattavat olla erittäin vahingollisia esimerkiksi pienille taimenille. Älä kohdista verkkopyyntiä kudulle nouseviin emokaloihin.
Uhanalaiset luontaiset lohikalakannat eri puolilla Suomea, joiden kalastuksessa tarvitaan erityistä harkintaa:
- nieriä (Saimaan kanta), äärimmäisen uhanalainen rauhoitettu ympärivuotisesti kalastusasetuksella
- lohi (järvi), äärimmäisen uhanalainen
- taimen (meri), äärimmäisen uhanalainen
- harjus (meri), äärimmäisen uhanalainen
- vaellussiika, erittäin uhanalainen
- taimen (sisävesikannat napapiirin eteläpuolella), erittäin uhanalainen
- planktonsiika, vaarantunut
- karisiika, vaarantunut
- lohi (Itämeri), vaarantunut
- lohi (Jäämeri), vaarantunut
Lue myös NASCO:n antamat ohjeet pyydystä ja päästä -kalastukseen:
GUIDELINES ON CATCH AND RELEASE – NORTH ATLANTIC SALMON CONCERVATION ORGANIZATION