Lausunto kalastuksen järjestelyistä Tornionjoen kalastusalueella vuonna 2015 kalastussäännön 16§ mukaisesti, 30.1.2015
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää lausuntonaan seuraavaa.
Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 1§ edellyttää kalastuksen järjestämistä siten, että kalastuksen tulee olla kohtuullista kalakantojen suojelun ja kestävän käytön kannalta. Nykyisen kalastussäännön merialueen kalastuksen aikarajoitukset eivät ohjaa kaikkien Tornionjoen kalakantojen kalastusta kestävällä tavalla. Tornionjoen vaellussiikakanta on heikentynyt ja jokeen nousevien siikojen keskikoko on pienentynyt. Meritaimen on uhanalainen. Tornionjoen lohen nousumäärässä tulee pitää minimitavoitteena kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian mukaista noin 74 000 lohen nousumäärää, jolla tähdätään 80% smolttituotannon tavoitteeseen.
Vuoden 2010 lokakuussa voimaan astuneen Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen ja siihen kuuluvan Tornionjoen kalastussäännön 11§ mukaan lohen ja taimenen ammattimaisen kalastuksen saa aloittaa merialueella kiinteillä pyydyksillä aikaisintaan 17. kesäkuuta ja viimeistään 29. kesäkuuta. Lohien nousumäärän lisäämiseksi ja vakiinnuttamiseksi suomalaisten tulee neuvotella 16§ mukaisissa neuvotteluissa ruotsalaisten kanssa lohen kalastuksen aloittamiselle merialueella kalastussäännön 11§ mukaan mahdollisimman myöhäinen ajankohta. Taimen on rauhoitettu.
– SVK esittää kiinteiden pyydysten osalta lohen ja taimenen, sekä muiden kalalajien kalastuksen aikaisimmaksi aloitusajankohdaksi Suomen ja Ruotsin merialueella 29. kesäkuuta 2015. Kaikuluotausseurannan mukaan tällöin lähes puolet jokeen nousevista lohista ehtisi ohittaa jokisuun merialueen ennen kiinteiden pyydysten kalastuskauden aloitusta. Tornionjoen kalastussäännön 11§ tulisi muuttaa pysyvästi siten, että kaikkien kiinteiden pyydysten kalastuskausi merialueen soveltamisalueella alkaisi aikaisintaan 1. heinäkuuta.
– SVK kannattaa kulkuverkkojen ja kulteen käytön kalastusaikojen lyhentämistä ministeriön esityksen mukaisesti, sekä tässä kalastuksessa käytettävien verkkojen määrän rajoittamista maksimissaan yhteen 90 metriä pitkään verkkoon. Kalastusajan ja verkkomäärän lyhentäminen vähentää näiden pyyntiteholtaan voimakkaiksi osoittautuneiden kalastusmuotojen lohisaalista huomattavasti.
– SVK kannattaa ministeriön esitystä lohen vapakalastuksessa putkiperholla jokialueella sallittaisiin enintään yhden yksihaaraisen koukun ja enintään 60 gramman heittopainon käyttämistä sekä 150-200 senttimetrin pitkän tapsisiiman ja 30-50 senttimetriä pitkän painosiiman käyttämistä.
–SVK kannattaa ministeriön esitystä jokialueen kalastajakohtaista viiden lohen kausikiintiötä. Kalastajien tasa-arvoisen kohtelun ja säätelyn vaikuttavuuden takaamiseksi kausikiintiön tulee koskea kaikkia kalastusmuotoja: vapakalastusta, verkkokalastusta, kulkuverkko- ja kullekalastusta sekä lippousta.
– SVK ei kannata vuoden 2014 mukaista sääntöä kaikkien taimenten vapauttamisesta koko jokialueella. Erityisesti Tornionjoen kalastussäännön soveltamisalueen yläosissa Könkämäenossa ja Muonionjoessa on myös paikallisia taimenkantoja, joiden kalastus estyisi tarpeettomasti kokonaan. Näillä alueilla ei esiinny merkittävästi meritaimenta, jonka tärkeimmät kutujoet sijaitsevat RKTL:n tutkimusten mukaan keskijuoksun sivujoissa pääasiassa Äkäs-, Paka-, Naami- ja Kangosjoissa. Taimenen rauhoitusalueeksi sopii paremmin vesialue Kangosjokisuussa ja siitä alavirtaan.
– Kaakamoniemen lohipato Kemijokisuussa sijaitsee Tornionjoen kalastussäännön piirissä olevalla merialueella. Kaakamon lohipadon pyyntiajoissa tulee noudattaa Tornionjokisuun merialueen lohen kiinteillä pyydyksillä tapahtuvan kalastuksen kansallisesti säädettäviä päivämääriä.
– Uhanalaisten meritaimenkantojen elvyttämiseksi Suomen tulisi kansallisilla säädöksillä rajoittaa meritaimenen verkkokalastusta myös muulla merialueella kuin Tornionjoen kalastussäännön soveltamisalueella.