Lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1098/2007 ja (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1343/2011 ja (EU) N:o 1380/2013 muut-amisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta, Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous 3.5.2016
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta.
Kalavarojen ja meriekosysteemien säilyttämiseen tähtäävillä teknisillä toimenpiteillä säädellään sitä, miten ja missä voidaan kalastaa. Tekniset toimenpiteet koskevat mm. pyydysten toimintaa ja ominaisuuksia, saaliskalojen pyyntimittoja, kalastuksen alueellisia ja ajallisia rajoituksia, kalastuksen kannalta herkkiä lajeja ja kalastuskieltoalueita.
Teknisiä toimenpiteitä on yli 30 asetuksessa, mikä tekee säätelystä monimutkaisen ja estää yhteisen kalastuspolitiikan tehokkaan toimeenpanon.
Ehdotuksessa asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojeluteknisten toimenpiteiden avulla pyritään yksinkertaistamaan säädösviidakkoa ja soveltamaan laajasti alueellistamista kalastuksen säätelyssä.
Suomen kanta, yleiskanta
Ehdotuksessa Suomen yleiskannaksi valtioneuvosto kannattaa erityisesti ehdotusta alueellistamisen laajasta soveltamisesta. Itämerellä tämä Suomen yleiskannan mukaisesti mahdollistaa läheisyysperiaatteen toteuttamisen ja Itämeren kalastuksen erityispiirteiden huomioimisen. Kalastuksen säätelyssä alueellistaminen tekee BALTFISHistä entistä keskeisemmän toimijan päätettäessä Itämeren kalastuksesta.
BALTFISH on EU:n yhteisen kalastuspolitiikan alueellistamisen pilottihanke Itämerellä ja sen toimintatavat ovat muotoutuneet vasta viime vuosien aikana. Yhteisten pelisääntöjen keskeneräisyys on nostanut esiin mm. sen, miten eduskunta ja maa- ja metsätalousvaliokunta voivat vaikuttaa Suomen kannan muotoilemiseen. Ongelmana on pidetty myös sitä, että BALTFISHin päätöksenteko ei kaikilta osin täytä avoimuuden tai läpinäkyvyyden vaatimuksia, muotoillaanhan BALTFISHin kannat ns. korkean virkamiestason neuvotteluissa, joissa esimerkiksi sidosryhmien mahdollisuudet seurata varsinaista päätöksentekoa ovat pienet. Kansallisesti Suomen kantojen muotoilussa sekä eduskunnan roolia päätöksenteossa että sidosryhmien mahdollisuutta osallistua prosessiin on viime aikoina merkittävästi parannettu.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä Suomen kannassa tulisi alueellistamisen korostamisen yhteydessä tuoda esille tarve kehittää BALTFISHin (tai yleisemmin alueellistamisen) toimintatapoja niin, että
– ne luovat hyvät mahdollisuudet jäsenvaltioiden parlamentaarisille elimille osallistua alueellistamisen mukaiseen asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon ja
– antavat alan sidosryhmille nykyistä paremmat mahdollisuudet tuoda näkemyksensä esiin BALTFISHin valmistelussa ja päätöksenteossa.
Yksityiskohtaiset kannat
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö pitää erityisen kannatettavana Suomen kantaa, jonka mukaan ajoverkkokalastuskieltoa tulee jatkaa Itämerellä.
Samoin SVK kannattaa sitä, että mahdollinen tarve kieltää harppuunan käyttö laitesukelluksessa tai yösukelluksessa tulisi harkita osana alueellista yhteistyötä, eikä asettaa yleiskielloksi.