Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen kalastuksensäätely

Lausunto Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen kalastuksensäätelyn täydennyshakemuksesta, 5.2.2024 varely

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen kalastuksensäätelyn täydennyshakemukseen ja lausuu hakemuksesta kunnioittavasti seuraavaa.

Kalatalousalue viittaa hakemuksessaan aiempaan ELY-keskuksen hyväksymiin kalastussäätelyihin (VARELY/7692/2022) ja pyytää ELY-keskuksen myönteistä päätöstä muodostaakseen ”järkevän kokonaisuuden”.

SVK muistuttaa, että kalastuslain 53 § ja 54 § mukaan rajoitukset tai kiellot eivät saa rajoittaa kalastusoikeuden hyödyntämistä eikä heikentää mahdollisuutta hyödyntää yleiskalastusoikeuksia enempää, kuin on välttämätöntä rajoituksen tai kiellon tavoitteen saavuttamiseksi ja toteuttamiseksi.

Hakijan ehdotus: Viehekalastuskielto ja seisovien pyydysten kielto Mustionjoessa ja Fiskarsinjoessa sekä niiden suualueella 1.8.–30.11. Kalatalousalue pyytää ELY-keskusta sovittamaan uudet säätelyt nykyisiin samalla alueella (ks.www.kalastusrajoitus.fi).

SVK:n mukaan riittäviä perusteita hakemuksen hyväksymiselle esitetyssä laajuudessa ei ole esitetty. Esitetty kalastuskielto perustuu lohen ja taimenen kulun turvaamiseen Pohjanpitäjänlahteen laskeviin Fiskarsin- ja Mustionjokeen, pohjautuen Tammisaari-Pohjan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan. Tavoite on itsessään hyvä, mutta nykyinen kalastuslaki jo turvaa vaelluskalojen kulkua merestä lisääntymisalueilleen kieltämällä jokisuualueella vaelluskaloille vahingollisimmat pyyntimuodot, eli verkkokalastuksen (ajalla 15.8.–31.10.) yhden kilometrin, isorysäpyynnin kolmen kilometrin sekä troolauksen ja nuottauksen viiden kilometrin säteellä jokisuusta. SVK katsoo, että vaelluskalojen kutunousun ja kalastuskuolleisuuden kannalta suurin riski liittyy verkkokalastukseen ja esittää, että verkkokalastuksen lisärajoittaminen hakijan esittämällä alueella olisi tarkoituksenmukaisin täydennys turvaamaan vaelluskalojen kutuvaellusta. SVK myös kannattaa verkkokalastuskiellon ylettämistä marraskuun loppuun saakka, sillä kalastuslain mukainen lokakuun loppuun asti yltävä verkkokalastuskielto ei välttämättä turvaa myöhäisempien kudulle nousijoiden matkaa ja toisaalta marraskuussa alueelta olisi todennäköisesti saatavilla saaliiksi vain kudulta palaavia heikkokuntoisia emokaloja.

SVK katsoo verkkokalastuksen lisärajoittamiseen keskittyvän ehdotuksensa olevan kalastuslain linjan mukainen ja rajoittavan vain sitä kalastusta, mikä on tarpeen tavoitteen saavuttamisen kannalta. Muiden kalastusmuotojen rajoittamiseen ei SVK:n mielestä ole olemassa perusteluita ilman selkeää näyttöä niiden rajoitustarpeesta.

Hakijan ehdotus: Verkko- ja rysäkalastuskielto 1.8.–30.11. Pohjanpitäjänlahden siltojen alla sekä Vitsandströmmenillä.

SVK kannattaa kieltoa mutta muuttaisi verkkokalastuskiellon koskemaan ajanjaksoa 15.8.–30.11.

Hakijan ehdotus: Pohjanpitäjänlahdella 1.8.–30.11.: pintaverkkokielto, ylin pyyntimitta 75 cm lohelle ja 65 cm rasvaeväleikatulle taimenelle.

SVK kannattaa pintaverkkokieltoa, mutta muuttaisi kiellon koskemaan ajanjaksoa 15.8.–30.11. Ylämittaehdotuksia SVK pitää sinänsä kannatettavina, mutta syyskauden ohella ne olisivat hyödyllisiä myös keväällä, kun osa kuteneista emoista palaa talvikoina merelle.

Hakijan ehdotus: Viehekalastus-, rysä- ja verkkokalastuskielto ajalle 15.5.–30.6. Gammelboda, Jomalvikin kanaali, Edesviken, Totalfladan ja Kopparöfladan. Kyseisiä kieltoja haetaan kuhan kudun turvaamiseksi.

SVK kannattaa verkkokalastuskiellon myöntämistä kyseisille alueille ja ajankohdalle. Sen sijaan rysä- tai viehekalastuskiellolle ei ole perusteita. SVK huomauttaa, että vastaavassa tapauksessa järvi-Suomessa kalatalousviranomainen tulkitsi kalastuslain 53 § siten, että se pystyi kohdentamaan rajoitukset vain suojelun kohteena olleeseen lajiin. Kyseessä oli Suvasveden kalatalousalueen Pohjois-Savon ELY-keskukselta hakema harjuksen kalastuskielto, jonka tarkoituksena on turvata ja selvittää alueen luontaisesti lisääntyvän harjuskannan tila ja lisääntymisalueet. Viranomainen ratkaisi asian kieltämällä harjuksen kalastuksen ja saaliiksi ottamisen ympäri vuoden koko kalatalousalueen alueella (POSELY/2967/2022).

SVK katsoo, että muidenkin ELY-keskusten tulee toimia vastaavissa tilanteissa vastaavalla tavalla, eli kalastuslain 53 §:n nojalla kieltää vain sen tai niiden lajien kalastus ja saaliiksi ottaminen, joilla hakija kalastusrajoitusesityksiä perustelee (edellyttäen, että esitys on muutoin kannatettava). Kalatalousalueen tekemän ehdotuksen mukaisesti voidaan välttämättömänä pitää verkkokalastuksen kieltämistä. Viehekalastus ja rysäkalastus ovat kalastusmuotoja, joissa voidaan helposti vapauttaa mahdollisena sivusaaliina saatuja kuhia. Näin ollen Gammelbodan, Jomalvikin kanaalin, Edesvikenin, Totalfladanin ja Kopparöfladanin viehekalastus- ja rysäkieltoja ei tule myöntää esitetyssä muodossa, vaan kyseisillä alueilla ja aikana tulee kieltää ainoastaan kuhan kohdennettu kuhan kalastus sekä kaikissa tapauksissa saaliiksi ottaminen.