Lausunto pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategiasta, 18.12.2014
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut Ympäristöministeriön esitykseen pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategiaksi.
Lausuntonaan keskusjärjestö esittää kunnioittaen seuraavaa.
YLEISTÄ
Pienvedet laskevat suurempiin vesistöihin ja näin pienvesien kunto ja vedenlaatu vaikuttavat suoraan vesien kaikkien tilaan. Hyvässä kunnossa ja esteettömästi saavutettavissa olevat pienvedet toimivat taimenen, ahvenen ja monen särkikalan tärkeinä lisääntymispaikkoina, ja ovat näin välttämättömyys useiden kalalajien sekä -kantojen säilymiselle ja hyvinvoinnille. Pidämme erittäin tärkeänä ja tervetulleena asiana pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian laatimista ja sen toimeenpanoa.
PIENVESIEN SUOJELU
Pohjaveden otto juomavedeksi lisääntyy jatkuvasti. Tämä aiheuttaa ongelmia veden riittävyydelle etenkin latvavesissä. Suurimman uhan pienvesien veden laadulle ja eliöstölle aiheuttaa kuitenkin metsätalous. Mielestämme metsätaloudet vaikutukset tulee ottaa huomioon kaikkien pienvesien kohdalla, ei vain arvokkaiksi määriteltyjen vesien osalta. Tarpeettomasti veden laatuun vaikuttavia toimia kuten aivan rantaan asti ulottuvia metsämaan muokkauksia tulee välttää, ja lainsäädännön on asetettava metsätalouden reunaehdot purojen ja norojen muokkaamiseen riippumatta näiden uomien luonnontilaisuudesta.
PIENVESIEN KUNNOSTUS
Pienvesien merkitys myös muille, kuin varsinaisille vaelluskalalajeille tulee tunnistaa ja tiedostaa. Pienvedet ovat erittäin tärkeitä useiden kevätkutuisten kalalajien lisääntymisen kannalta. Hyvinä esimerkkeinä ovat ahven, hauki, lahna ja säyne, jotka keväällä etenkin rannikolla ja suurilla järvillä nousevat puroja pitkin fladoihin ja muihin mataliin lampiin kutemaan. Jos purossa on nousueste, estyy kalojen pääsy kutupaikoille, mikä vääjäämättä johtaa kyseisten lajien kantojen heikkenemiseen. Pienetkin lisääntymispaikat voivat hyvin toimivina tuottaa kalaa suurelle alueelle ympäristöönsä. Etenkin ahvenella ja hauella on erittäin merkittävä arvo vapaa-ajankalastuksessa; ne ovat määrässä mitattuna suomalaisten vapaa-ajankalastajien tärkeimmät saaliskohteet.
Kappaleessa ”Pienvesien kunnostus” todetaan että Fladojen ja kluuvien kunnostamisesta ei juuri ole kokemuksia. Haluamme kuitenkin tuoda esille, että vapaa-ajankalastajien muodostamat yhdistykset Pohjanmaan rannikolla ovat jo usean vuoden ajan kunnostaneet fladoja ja niistä mereen johtavia puroja. Kunnostuksilla on tähdätty nimenomaan fladojen ja niihin johtavien purojen kunnon parantamiseen kalojen lisääntymis- ja poikasten kasvualueina, jolloin voidaan perustellusti puhua ekologisen tilan parantamisesta. Ruotsista on myös saatavissa runsaasti esimerkkejä fladojen kunnostamisesta haukien kutualueiksi. Myös sisävesillä sijaitsevien kutulampien ja purojen tärkeys tulee tiedostaa, ja strategian tulee tukea niiden suojelua ja ennallistamista kalataloudellista näkökulmista lähtien.