Metsähallituksen uudelleenorganisointi, MMVK

Lausunto Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi (HE 132/2015 VP), 17.2.2016

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut  hallituksen esitykseen metsähallituksen uudelleen organisointia koskevaksi lainsäädännöksi.
SVK tarkastelee esitystä lähinnä vesiluonnon virkistyskäytön ja suojelun näkökulmasta ja kiinnittää huomiota erityisesti yleisten vesialueiden asemaan ja Metsähallituksen toimintaa ohjaavan hallituksen kokoonpanoon.
SVK esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa.

YLEISET VESIALUEET
Lakiesityksen mukaan tähän saakka Metsähallituksen luontopalvelujen taseeseen kuuluneet yleiset vesialueet siirrettäisiin liiketoiminnan toimialaan ja sen taseeseen.
Yleisvesialueita ovat meressä kylän ulkopuoliset (500 metriä kahden (2) metrin syvyysvyöhykkeestä aavalle selälle päin) selkävesialueet ja joukko suurien sisäjärvien selkävesiä.
Lakiesityksen mukaan (3 §) liikelaitos harjoittaisi vesialueilla myynti- ja vuokraustoimintaa sekä kehitys- ja hanketoimintaa liikelaitokselle asetettujen yhteiskunnallisten velvoitteiden rajoittamalla tavalla. Yleisillä vesialueilla tämä voisi tarkoittaa mm. tuulivoimalapuistojen rakentamista, merihiekan nostoa tai vesiympäristöä kuormittavien kalanviljelylaitosten sijoittamista  alueille.

Yleisvesialueet ja kilpailuneutraliteetti
Lakiesityksen tavoitteena on järjestelmä, joka täyttää kilpailuneutraliteetin vaatimukset.
Lakiesityksen perusteluista ei ilmene, miten kilpailuneutraliteetin vaatimusten täyttäminen edellyttäisi yleisten vesialueiden siirtämistä liiketoiminnan alaan ja taseeseen.
On vaikea nähdä, miten yleisvesialueille sijoitettava toiminta kilpailuneutraliteettiperiaatteen vastaisesti  vääristäisi kilpailun edellytyksiä tai estäisi kilpailua markkinoilla. Koska yleisvesialueet lain mukaan kuuluvat valtiolle, ei yleisvesialueilla, toisin kuin esimerkiksi puuntuotannossa,  ole kilpailutilannetta yksityisen ja julkisen toimijan välillä. Useimmiten toiminnat joita yleisvesialueille mahdollisesti sijoitettaisiin (kalanjalostus, merihiekan nosto, tuulivoima) ovat ympäristö- ja muilta vaikutuksiltaan sellaisia, että niiden sijoittaminen muille vesialueille on hankalaa ellei mahdotonta.

Yleisvesialueet ja julkiset hallintotehtävät
Lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (s. 44) viitataan oikeudesta yleisiin vesialueisiin annettuun lakiin, jonka mukaan Metsähallitukselle kuuluu yleisellä vesialueella lähinnä vain omistajanhallintatehtäviä, joihin ei liity yleisempää yhteiskunnallista intressiä.
Perusteluista on unohdettu kalastuslain  mukainen erittäin olennainen tehtävä yleisvesialueilla, johon liittyy merkittävä yhteiskunnallinen intressi.
Kalastuslain 8 §:n mukaan kalastuksesta päättää Metsähallitus ottaen huomioon ”kalavarojen valtakunnalliset hoitosuunnitelmat”. Kyse ei siis ole vain alueellisesti rajallisista kalavesien hoitotoimista, kuten perusteluissa  (s. 44) esitetty Lokan ja Porttipahdan kalavesien yleishyödyllinen hoito, joka sekin on metsähallituksen julkinen hallintotehtävä.
Kalavarojen valtakunnalliset hoitosuunnitelmat ovat tärkeä osa uuden kalastuslain toimeenpanoa ja vaikuttavat merkittävästi sekä kalakantojen hoitoon että kalojen elinympäristöihin.

Useat toiminnat, jotka mahdollisesti ja perustelujenkin mukaan tulisivat kyseeseen yleisvesialueilla meressä, aiheuttavat huomattavia ympäristöriskejä. Tuulivoiman rakentaminen tai merihiekan nosto kohdistuu useimmiten matalikkoihin, jotka ovat kalojen kannalta tärkeitä lisääntymisalueita. Kalan-kasvatuksesta taasen aiheutuu väistämättä ravinnekuormitusta ja mahdollisesti myös tautiriskejä.
Näistä syistä on suotavaa, että yleisvesialueet säilytetään osana metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä ja että alueet kuuluvat julkisten hallintotehtävien alaisuuteen. Tämä on hyvin perusteltua myös siitä syystä, että lakiesityksen mukaisesti julkisiin hallintotehtäviin kuuluvat myös vesienhoidon ja merienhoidon järjestämisestä annetussa laissa säädetyt tehtävät. 

Yleiset vesialueet ja kalastus
Yleisellä vesialueella on kalastuslain 8 §:n mukaan Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisilla oikeus harjoittaa vapaa-ajankalastusta. Yleisvesialueet ovatkin tärkeitä kalastusalueita mm. vetouistelijoille. Yleisvesialueet ovat myös tärkeitä elinkeinokalastuksen kannalta.
Alueiden uusien käyttömuotojen yhteensovittaminen kalastuksen ja luonnonsuojelun tarpeiden kanssa kasvattaa yleisiin vesialueisiin liittyviä yleisiä yhteiskunnallisia intressejä.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö mielestä
– kilpailuneutraliteetin vaatimusten täyttäminen ei edellytä yleisten vesialueiden siirtämistä liikelaitoksen taseeseen,
– yleisiin vesialueisiin liittyy merkittäviä julkisia hallintotehtäviä ja
– yleisten vesialueiden siirtäminen liikelaitoksen taseeseen vaarantaa alueisiin liittyvien yhteiskunnallisten velvoitteiden kuten suojelutavoitteiden riittävän huomioon ottamisen ja vapaa-ajankalastusmahdollisuuksien turvaamisen.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää, että  yleiset vesialueet säilytetään nykytilanteen mukaisesti osana Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä ja että alueet kuuluvat julkisten hallintotehtävien alaisuuteen.

METSÄHALLITUKSEN HALLITUS
Metsähallituksen toimet sekä omistamillaan yksityisvesillä että yleisvesialueilla vaikuttavat merkittävästi vapaa-ajankalastukseen, joka on noin 1,6 miljoonan suomalaisen suosittu luontoharrastus. Vapaa-ajankalastajat ovat myös ahkeria valtion retkeily- ja suojelualueiden käyttäjiä.
Kalastuksella ja muulla virkistyskäytöllä on keskeinen rooli valtion vesi- ja maa-alueiden käytössä. Tästä syystä Metsähallituksen päätöksenteossa tulee olla ylintä johtoa myöten vahva luonnon virkistyskäytön asiantuntemus.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää lakiesityksen 11 §:n täydentämistä niin,
– että Metsähallituksen hallituksessa vähintään yhden jäsenen tulee edustaa luonnon virkistyskäytön asiantuntemusta ja että
– hallituksen kokoonpanoa määrittelevässä asetuksessa hallituspaikka tai paikat varataan valtakunnallisille luonnon virkistyskäyttöä ja suojelua edistäville järjestöille.

MUITA HUOMIOITA

Ympäristöministeriön ohjaustehtävät (9§)
Lakiesityksen 9 §:n mukaan ympäristöministeriö ohjaa Metsähallitusta lakiesityksen 5 §:n mukaisten julkisten hallintotehtävienhoidossa.
Lakiesityksen 16 §:n 2. kohdan mukaan julkisiin hallintotehtäviin kuuluu myös vastata luonnonsuojeluverkoston hoidosta ja käytöstä sekä muiden Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien hoitoon tarkoitettujen maa- ja vesialueiden sekä muun omaisuuden hoidosta.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää, että ympäristöministeriön ohjaukseen sisällytetään myös 16 §:n 2. kohdan tehtävät.

Retkeilyalueet
Lakiesityksen mukaan retkeilyalueet kuuluisivat liiketalouden tuottovaateen alaiseen omaisuuteen, koska alueilla harjoitetaan myös metsätaloutta. Alu-eiden virkistyspalvelujen hoidosta vastaisi julkisten hallintotehtävien yksikkö.
Retkeilyalueiden suosio on ollut voimakkaassa kasvussa, samoin niiden aluetaloudelliset, myönteiset vaikutukset. Useimmat niistä ovat jo nyt matkailun vetovoimaisuuden kannalta merkittäviä kohteita.
Retkeilyalueiden kuuluminen peruspääoman tuottovaatimuksen piiriin voi olla ongelmallista, mikäli samalla alueella halutaan harjoittaa sekä voima-peräistä metsätaloutta että kehittää matkailupalveluja.
Alueiden käytöstä tehdyt aluetaloudelliset selvitykset osoittavat, että metsän virkistyskäytöstä saatava aluetaloudellinen tuotto ja retkeilyalueiden hyvinvointivaikutukset saattavat olla moninkertaisia metsätalouden tuottoon.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää, että retkeilyalueiden hoito katsottaisiin julkishallinnolliseksi palveluksi ja että retkeilyalueet siirrettäisiin julkishallinnollisten palvelujen taseeseen.
Keskusjärjestön mielestä näin turvattaisiin retkeilyalueiden kehittäminen perustamistarkoituksensa mukaisesti ja luotaisiin edellytyksiä kasvaville aluetaloudellisille tuotoille