Lausunto maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksesta kansalliseksi kalatiestrategiaksi, 29.4.2011
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää lausuntonaan seuraavaa.
Ehdotuksessa on kansalliseksi kalatiestrategian visioksi ja toiminta-ajatukseksi esitetty: ”Elinvoimaiset vaelluskalakannat lisääntyvät luonnossa mahdollistaen monimuotoisuuden säilymisen ja kestävän kalastuksen” ja ”Kalataloushallinnossa ja muualla toimikentässä siirretään painopistettä istutuksista kalojen luontaisen lisääntymiskierron ylläpitämiseen ja palauttamiseen”. Ehdotuksen päämäärät, tavoitteet ja esitetyt toimenpiteet tähtäävät luontaisiin kalakantoihin perustuvaan kestävään kalastukseen, joka on SVK:n näkemyksen mukaan hyvä tavoitetila.
Strategiassa esitetään päämäärien toteuttamiseksi seitsemän toimintalinjaa. SVK kannattaa niissä esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä. Toimintalinjoissa kolme (”Velvoitehoidon suuntaaminen kalakantojen luontaista elinkiertoa tukevaksi”) ja seitsemän (”Muut vaelluskalakantoja elvyttävät ja suojelevat toimenpiteet”) on käsitelty jossain määrin myös suhtautumista uusiin vesistöjen rakentamishankkeisiin.
SVK pitää esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä myös näiltä osin hyvinä. Kuitenkin järjestön mielestä on puute, että asiakirjassa ei selkeästi määritellä kalatalousviranomaisen strategiaa uusiin rakentamishankkeisiin.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää, että strategiaan lisätään kahdeksas toimintalinja, jonka lähtökohtana on torjua uudet vesivoimahankkeet aina, kun niistä katsotaan olevan merkittävää haittaa vaellus- tai muille kalakannoille, tai muulle vesistön suojelulle ja virkistyskäytölle.
SVK:n käsityksen mukaan kalatiestrategia on ensisijaisesti kalatalousviranomaisen toiminnan tavoitteita määrittelevä asiakirja, jossa pääpaino tulisi olla kalastuksen ja kalakantojen hoidon edistäminen.
Kalateiden rakentamisessa priorisointi on tärkeää ja ehdotuksen esitykset 19 rakennuskohteesta ovat kannatettavia. Kalateiden rahoittaminen osittain voimassa olevia istutusvelvoitteita kalatalousmaksuiksi muuttamalla mahdollistaisi sekä kalateiden rakentamisen osarahoituksen että niiden käytöstä ja ylläpidosta johtuvien kustannusten kattamisen. Kalateiden rakentamisen rahoitus kunta, maakunta ja EU -rahastojen kautta on ongelmallista. Suuren hankekokonaisuuden eteenpäin vieminen kohtuullisen nopealla rakentamisen aikataululla tulee rahoittaa osin valtion budjettivaroista.
Suomen rakennettujen jokien kalavedenhoidolliset velvoitteet pohjautuvat nykyisin pääosin istutuksiin, joilla on pyritty kompensoimaan vesivoiman tuotannon kalastolle ja kalastukselle aiheuttamia haittoja. Tutkimusten perusteella viimeaikaiset vaelluskalojen velvoiteistutukset ovat petomaisten lohikalojen osalta lähes poikkeuksetta hyvin heikkoja ja taloudellisesti kan-nattamattomia. Luontaisten vaelluskalakantojen poikasten eloonjäänti syönnösvaelluksen aikana on osoittautunut huomattavasti paremmaksi nykyisiin istutuspoikasiin verrattuna. Luontaisten vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin kalateitä rakentamalla on nykytietämyksen mukaan suositeltavin kalavedenhoidon vaihtoehto niissä vesistöissä missä se on mahdollista. Kalateiden rakenteissa tulee huomioida myös muiden kuin lohikalojen nousumahdollisuus.
Uuden, luontaisesti lisääntyvän ja elinvoimaisen vaelluskalakannan syntyminen tai heikentyneen kannan elinvoimaiseksi palauttaminen vaatii nykyistä parempaa kalastuksen ohjausta meri- ja järvialueen, jokisuiden ja jokialueen kalastuksessa. Nykyisen kaltainen lohen sekakantojen kalastus merialueilla ei voi strategiassa linjatussa toimintamallissa jatkua.
Kalastuksen rajoituksista päätettäessä tulee huomioida vapaa-ajankalastuksen harrastusmahdollisuudet sekä vaelluskalojen kalastuksen että muiden vapaa-ajankalastuksen kannalta merkittävien kalojen kalastuksessa. Strategian tavoitteeksi asetettu luontaisten vaelluskalakantojen vahvistuminen tapahtunee useimmissa tapauksissa hitaasti ja siksi tarvitaan edelleen istutustoimintaa kompensoimaan säännöstelyn kalastukselle aiheuttamia haittoja.
Kalastusta ylläpitävässä istutustoiminnassa tulee käyttää sellaisia kalalajeja tai merkittyjä istukkaita, jotka eivät vaaranna päätavoitteena olevaa luonnonkannan myönteistä kehittymistä. Kalastustavoista tällaiseen tilanteeseen soveltuvat parhaiten pyydykset, joista kalojen vapauttaminen hyväkuntoisina on mahdollista.
Toisaalta strategiassa tulee ottaa huomioon myös muu, kuin vaelluskalakantoihin kohdistuva kalastus. Kalastus vaelluskalojen syönnösalueilla on useimmiten monilajikalastusta, jonka säätelyssä on huomioitava myös muiden, kuin vaelluskalojen kalastusmahdollisuudet.
Kalatiestrategia ja siinä priorisoidut kalatiehankkeet tähtäävät ensisijaisesti vaeltavien lohikalojen vaellusesteiden poistamiseen. SVK:n mielestä strategiassa voitaisiin nykyistä enemmän painottaa kalateiden merkitystä myös muille vaeltaville kaloille. Tämä olisi syytä ottaa huomioon myös tarkasteluissa, jotka koskevat kalateiden soveltuvuutta näiden kalalajien ylösnousuun tai laskeutumiseen kalateissä.