Muistutus ELY-keskuksen hakemuksesta Iijoen Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi, 17.4.2020 P-Suomen aluehallintovirasto
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on kalatalousviranomaisena toimittanut aluehallintovirastolle hakemuksen Iin kunnassa ja Oulun kaupungissa sijaitsevien PVO Vesivoima Oy:n Iijoen Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttamiseksi. Hakemuksen lähtökohtana on vesilain 3 luvun 22 §:n tarkoittama olosuhteiden olennainen muutos.
Voimassa olevat kalatalousvelvoitteet perustuvat Pohjois-Suomen vesioikeuden päätökseen nro 85/79/I (31.12.1979) ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen nro 5203/80 (23.10.1980). Kalataloushaittoja kompensoidaan lohen, taimenen ja siian velvoiteistutuksilla, sekä nahkiaisen ylisiirroilla. Velvoitteisiin kuuluu myös tarkkailuvelvoite.
Hakemuksessa esitetään velvoitehoidon painopisteen suuntaamista toimenpiteisiin, jotka edistävät vaelluskalakantojen palauttamista niiden luonnolliseen elinympäristöön. Hakemuksessa on esitetty muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
1) Voimalaitosten haltijan tulee suunnitella ja toteuttaa voimalaitosten yhteyteen toimivat kalatiet, sekä alasvaellusreitit ohjausmenetelmineen ja luovuttaa korvauksetta niihin tarvittava vesimäärä sekä ylläpitää, tarkkailla ja kehittää kalateiden toimivuutta.
2) Iijoen rakentamattomalle osalle on siirrettävä vuosittain 800 lohen ja 300 meritaimenen emokalaa ja istutettava 800 000 lohen ja 160 000 meritaimenen yksivuotiasta jokipoikasta.
3) Mereen Iijoen suualueelle on istutettava vuosittain 1 334 000 keskimäärin vähintään 10 cm:n mittaista vaellussiian yksikesäistä poikasta sekä 340 000 lohen ja 31 000 meritaimenen kaksivuotiasta vaelluspoikasta. Iijoen sisävesialueelle on istutettava vuosittain 5 000 kg pyyntikokoista kirjolohta ja 7 500 kg vähintään 40 cm:n mittaista meritaimenta. Raasakan yläpuolelle on siirrettävä vuosittain 60 000 nahkiaista.
4) Voimalaitosten haltijan on selvitettävä voimalaitosrakentamisen myötä vähävetisiksi jääneiden Iijoen osien vesittämis- ja kunnostamismahdollisuudet vaelluskalojen poikastuotantoalueiksi, sekä nahkiaiselle soveltuvat talvehtimis-, kutu- ja poikastuotantoalueet Raasakan yläpuolisella alueella.
5) Kalateiden ja alasvaellusreittien toimivuutta, sekä toimenpiteiden tuloksellisuutta on tarkkailtava. Hakijan mukaan esitetyt toimenpiteet eivät aiheuta vahinkoa ympäristölle. Voimalaitosten luvanhaltijalle koituu kalateihin tarvittavan vesimäärän luovutuksesta arviolta vähäinen taloudellinen menetys. Hakijan mukaan lupaehtojen muuttamisesta ei synny luvanhaltijalle korvattavaa haittaa.
Vaelluskalojen luontaisten lisääntymismahdollisuuksien parantuminen tukee vaarantuneeksi luokitellun Itämeren lohen, äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen, sekä silmälläpidettäväksi luokitellun nahkiaisen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja lisäämistä parhaalla mahdollisella tavalla, koska toimenpiteet kohdistuvat lajien alkuperäiseen elinympäristöön. Lupaehtojen muuttaminen parantaa asiantilaa myös erittäin uhanalaisen vaellussiian osalta edistämällä kestävää siikakannanhoitoa.
Kansalliset ja kansainväliset sopimukset ja säädökset velvoittavat huolehtimaan rakennetuilla joilla uhanalaisten lajien säilymisestä ja vaelluskalojen palauttamiseen liittyvistä tavoitteista. Hakemuksen tavoitteena on panna täytäntöön alueelliset toimenpiteet mm. vesipuitedirektiivin ja Oulujoen – Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman ekologisten tilatavoitteiden saavuttamiseksi sekä kansallisen kalatiestrategian, lohi- ja meritaimenstrategian ja uuden kalastuslain (379/2015) toteuttamiseksi.
SVK on tutustunut Lapin ELY-keskuksen hakemukseen ja aluehallintoviraston lupatietopalvelun asiakirjoihin hakemukseen liittyen ja toteaa mielipiteenään seuraavaa:
Lapin ELY-keskuksen Pohjois-Suomen kalatalouspalvelujen jättämä hakemus velvoitteiden muuttamiseksi on perusteltu toimenpide olosuhteiden muututtua olennaisesti velvoitteiden asettamisajankohdasta.
Uusimman tutkimustiedon perusteella voimalaitoksille aiemmin asetetut kalataloudelliset velvoitteet ovat merkittävässä määrin alimitoitettuja.
Hakemuksessa esitetyt toimenpiteet edistävät kansainvälisten ja kansallisten sopimusten ja strategioiden toteutumista. SVK pitää tärkeänä kalatiestrategiassa ja lohi- ja meritaimenstrategiassa linjattuja tavoitteita villien vaelluskalakantojen palauttamiseksi myös rakennettuihin jokiin. Vesipuitedirektiivi ja sen toimeenpano edellyttää myös Iijoella saavutettavaksi hyvää saavutettavissa olevaa ekologista tilaa.
Laajan hakemusaineiston yksityiskohdat nykytilasta ja tulevaisuuden tavoitetilasta ovat tutkimukseen ja faktaan perustuvia.
SVK:n näkemyksen mukaan kalateiden osalta tulee suosia ensisijaisesti luonnonmukaisia ohitusuomia kalateinä. Hyvin suunnitelluilla luonnonmukaisilla ohitusuomilla saavutetaan muihin kalateihin verrattuna moninkertaisia hyötyjä, koska ohitusuomat voivat toimia kalojen ylösvaelluksen lisäksi alasvaelluksen uomina, poikastuotantoalueina ja ekologisina ympäristöinä. Kalateiden ja ohitusuomien vesityksen osalta on huolehdittava riittävästä käyttö- ja houkutusvirtaamasta koko kalateiden käyttökauden ajan, sekä turvata riittävä vesitys talvikauden ajaksi. Kalateiden toiminnan varmistaminen voi vaatia jopa kymmenen prosentin houkutusvirtaamaa laskettuna joen keskivirtaamasta.
Vaelluskalakantojen pitkäjänteisen hoidon tulee perustua ensisijaisesti luontaisen lisääntymisen tavoittelemiseen. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan toimivien kalateiden lisäksi laajasti muitakin tukitoimia, kuten mäti- ja poikasistutuksia, emokalojen ylisiirtoja ja vesistön kalataloudellisia kunnostustoimia.
Jokialueelle esitettyjen velvoiteistutusten osalta SVK näkee kirjolohen olevan vieraslaji. Jokialueen velvoiteistutuksissa tulee suosia kyseiselle vesistölle luontaisesti tyypillisiä kalalajeja ja -kantoja, joiden alkuperä on samasta vesistöstä tai mahdollisimman läheisiltä vesialueilta. Velvoiteistutusten tulee tukea tavoitetta saavuttaa luontaisesti lisääntyviä vaelluskalakantoja vesistöön ja vahvistaa paikallisia vesivoiman tuotannon takia taantuneita kalakantoja.