Lausunto kalataloudellisten kunnostusten kehittämistyöryhmän raportista
26.8.2004
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää tutustuttuaan
viitekirjeen yhteydessä lähetettyyn kalataloudellisten kunnostusten
kehittämistyöryhmän raporttiin (Työryhmämuistio MMM 2004:9) lausuntonaan
seuraavaa.
Työryhmä on muistiossaan tarkastellut vesistöjen kunnostustoimintaa ja –
tarpeita vain kalataloudellisesta näkökulmasta kuten maa- ja
metsätalousministeriö asettamiskirjeessään edellyttääkin. Virtavesien
vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävän kunnostustoiminnan rinnalle on
vähitellen kasvanut myös muunlaista kalataloutta hyödyttävää vesistöjen
kunnostustoimintaa. Mm. rehevöityneiden järvien ja jokireittien tilaa sekä maa-
ja metsätalouden vesijärjestelyjen tuhoamien purojen ja lampien tilaa pyritään
nykyisin parantamaan erilaisin kunnostustoimenpitein. Aikaisempaa useammat
kunnostussuunnitelmat käsittävät myös yleensä pienehköjä vesistöalueita
kokonaisuudessaan. Työryhmä viittaa muistiossaan niihin muutoksiin koko
kunnostuskäsitteen kohdalla, jotka osoittavat sen vähitellen laajenneen niin,
että nykyisin se käsitetään koko vesiekosysteemin käsittäväksi toiminnaksi. On
selvää, että Euroopan unionin vesipuitedirektiivin puitteissa tämä tuleekin
olemaan koko kunnostustoiminnan lähtökohta. Tarjolla olevien rajallisten
voimavarojen suomien edellytysten vuoksi SVK pitää tärkeänä, että
kalataloudelliseen kunnostustoimintaan ohjattavilla varoilla pyritään
mahdollisten laajamittaistenkin vesistökohtaisten hankkeiden yhteydessä
parantamaan ennen kaikkea kalastusedellytyksiä niin kalakantojen ylläpidon ja
elvyttämisen kuin itse kalastuksen harjoittamisenkin osalta. Siis selkeä
kalataloudellinen hyödyn on oltava tavoitteena kuten työryhmäkin eri yhteyksissä
muistiossaan toteaa.
Vesiekosysteemien kunnostaminen merkitsee useimmiten myös kalataloudellisten
hyötyjen mahdollisuutta, mutta ei aina. Mm luonnonsuojelullisista ja
ympäristönsuojelullisista syistä tai pelkästään alkuperäisten kalakantojen
suojelun ja ylläpidon vuoksi saatetaan joutua rajoittamaan
kalastusmahdollisuuksia kuten jokikalastusta alueilla, jossa niitä on muutoinkin
rajallisesti tarjolla kalastushalukkuuteen nähden. Kalataloudellisten
kunnostusvarojen käytössä seurauksiltaan tämänkaltaisissa hankkeissa on
noudatettava huolellista harkintaa.
Työryhmä on perustellusti päätynyt muistiossaan kolmeenkymmeneen
toimenpide-ehdotukseen, jotka käsittävät kunnostustoiminnan koko kentän
resurssitarpeista aina seurantaan, tutkimukseen ja tiedonvälitykseen. Kukin
ehdotuksen kohdalla on myös esitetty vastuutaho. Ehdotusten toteutuminen veisi
kalataloudellisten kunnostusten tiedollisia ja taidollisia edellytyksiä
eteenpäin pitkän harppauksen. Toisaalta ilman taloudellisia voimavaroja edellä
mainittujen edellytysten parantuminen ei auttaisi kovinkaan paljon. SVK:n
käsityksen mukaan valtion talousarvioon tulisi varata työryhmän esityksen
mukaiset varat. Rahoitusosuuksien kohdalla on työryhmä maininnut, että
kalataloudellisiin kunnostuksiin yksityisen hankkeen kohdalla valtion
kalataloudellisiin kunnostuksiin varaamien varojen osuus olisi korkeintaan 50 %.
Jos kuitenkin kunnostustarve on aiheutunut valtion varoin rahoitetusta
toimenpiteestä, osuus voisi olla suurempi. Kunnostustarpeiden tarkastelussa
huomaa kyllä, kuinka suuren osan niistä ovat aiheuttaneet erilaiset maatalouden
ja metsätalouden vesijärjestelyihin, ym. muihinkin vesistövaikutuksia
aiheuttaviin ja kunnostustarpeita lisänneisiin tuotantotekijöihin osoitettu
valtion rahoitus kuten investointiavustukset, halpakorkoiset lainat, suora tuki
jne. SVK:n käsityksen mukaan näiden tekijöiden aiheuttamien kunnostustarpeiden
kohdalla ei ole syytä puhua mistään erityisistä rahoitusrajoista.
Kohdassa 4.6 työryhmä on tarkastellut viime aikoina esiin nousseen
luonnonmukaisen vesirakentamisen soveltamista kunnostustoimintaa. Tämän
muodikkaan termin käyttö lienee nykyisin laajempaa kuin sen periaatteiden
soveltaminen käytännössä. SVK pitää tärkeänä ja yhtyy niihin työryhmän
näkemyksiin, joiden mukaan luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden
mukaista työtä olisi tehtävä erityisesti purojen perkausten ja ojitushankkeiden
kohdalla. Näiltä osin mm. toimenpide-ehdotusten nro 16 ja nro 28 välitön
toteutuminen valtion rahoitustuella tapahtuvien uusintaojitusten nykyisen
runsauden vallitessa olisi erityisen merkityksellistä.
SVK esittää lopuksi ihmettelynsä siitä virkavaltaisuuden korostamista, mikä
ilmenee toimenpide-ehdotusten sisällössä ja ennenkaikkea vastuutahojen
määrittelyssä. Vesiluonnosta ja sen tarjoamista harrastusmahdollisuuksista
kiinnostuneiden kansalaisten ja heidän järjestöjensä tiedon tason kehittäminen
ja kiinnostuksen herättäminen on työryhmänkin käsittelemällä alueella nykyisin
merkityksellistä mm. toiminnan yhteiskunnallisen arvostuksen kannalta. SVK
kiittää sille tarjotusta mahdollisuudesta antaa lausunto tästä mietinnöstä ja
keskusjärjestö tulee valistus- ja neuvontatyössään kouluttamaan jäsenistöään
kalataloudelliseen kunnostustoimintaan liittyvissä asioissa.