KILPISJÄRVI
Kilpisjärven rannan tunnetuin maamerkki on Saanatunturi.
YMPÄRISTÖ A
Kilpisjärvi on noin 20 kilometriä pitkä tunturijärvi, joka sijaitsee Enontekiöllä Käsivarressa 473 metriä merenpinnan yläpuolella. Tornionjoen vesistöön kuuluva latvajärvi on tuntureiden ympäröimä ja rinteillä on näkyvillä lumilaikkuja myös kesäaikaan. Jäät lähtevät järvestä keskimäärin 19. kesäkuuta. Arktisen järven pintaveden keskilämpö on heinäkuussa 9,6 astetta. Itärannalla eli Suomen rannalla tunnetuin maamerkki on Saanatunturi, joka kohoaa 1029 metrin korkeuteen merestä. Kilpisjärven rannasta kohoava länsirinne on 556 metriä korkea jyrkänne ja Suomen suurin korkeusvaihtelu hyvin lyhyellä matkalla. Järven pohjoispää sijaitsee lähellä suosittua retkikohdetta kolmen valtakunnan rajapyykkiä, joka on Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen rajapyykki. Kilpisjärvi kuuluu vedentään Suomen kirkkaimpiin järviin. Noin puolet järvestä on Ruotsin puolella, valtakunnan raja kulkee järvessä sen pituussuunnassa. Järvi muodostuu kahdesta erillisestä selkävedestä Ala- ja Ylä-Kilpisjärvestä. Suurin syvyys 57 metriä löytyy Ala-Kilpisjärven puolelta, joka on keskisyvyydeltään Suomen neljänneksi syvin järvi.
Ympäristöinfo: Lapin ELY-keskus puh. 0295 037000 (vaihde).
Rautu kasvaa järvessä kookkaaksi. Suurimmat yksilöt ylittävät seitsemän kilon painon.
KALASTO A
Luontaiset kannat: Rautu eli nieriä, siika, harjus, taimen, made, hauki.
Istutetut kannat: –
Kilpisjärven yleisin kalalaji on siika, jota esiintyy varsin runsaasti. Järven siika jää kooltaan pääosin pienehköksi. Muutamia suurempia yksilöitä saadaan harvakseltaan. Tiheän siikakanta mahdollistaa raudun kasvun suurkalan mittoihin. Järvestä on saatu jopa yli seitsemän kilon painoisia rautuja eli nieriöitä. Useamman kilon painoiset yksilöt ovat varsin tavallista saalista. Harjus ja taimen eivät viihdy karussa järvessä kovin tiheinä kantoina, mutta niitä tavataan järveen laskevissa puroissa ja niiden suualueilla.
Järvi soveltuu erityisesti venekalastukseen. Vetouistelussa tarvitaan syvätakiloita tai syvääjälevyjä, koska raudut oleskelevat usein varsin syvällä. Heti jäiden lähdetty rautuja voi tavoittaa heittouistelemallakin läheltä järveen laskevien purojen suualueita esimerkiksi Siilaskosken alapuolelta. Tällöin myös vetouistelu lähempänä pintakalvoa voi tuottaa saalista.
Paras kalastuskausi on avoveden aikaan kesäkuun puolivälistä lokakuun loppuun ja pilkkijälle maalis-toukokuu.
Kalastusinfo: Metsähallitus Eräluvat.fi sivusto. Lapin ELY-keskus puh. 0295 037000 (vaihde).
Kilpisjärven uudehkossa venesatamassa on hyvä veneenlaskuluiska ja yleensä tilaa myös muutamalle vierasveneelle.
PALVELUT B
Kalastajille kohdistetut palvelurakenteet keskittyvät Suomen rantaan Kilpisjärven kylän yhteyteen Ylä-Kilpisjärven puolelle. Pienvenesatama sijaitsee kylän keskustan vieressä Salmivaaran pohjoisrannassa. Ala-Kilpisjärven puolella sijaitsee Polanlennon lentosatama. Ruotsin ranta on täysin asumatonta ja tietöntä erämaata.
Kylän keskustasta löytyy majoitusvaihtoehtoja mökkitasosta hotellitasoon saakka. Omatoimisille ryhmille ja perheille on saatavissa runsaasti tasokkaita täysinvarusteltuja vuokrahuoneistoja ja mökkejä, joiden varustukseen kuuluvat kaikki kodinkoneet ja sauna. Suurin osa majoituspalveluista sijaitsee kävelymatkan päässä kylän keskustasta ja järvestä. Kilpishalli on kylän suuri market-tyyppinen kauppa, joka palvelee suomalaisten lisäksi hyvin vilkasta Norjan rajakauppaa.
Järven paras veneenlaskuluiska sijaitsee venesatamassa keskustan rannassa. Luiskasta saa hyvin vesille suuremmankin veneen. Toinen veneenlaskuluiska sijaitsee Ala-Kilpisjärven rannassa Polarlennon lentosatamassa.
Polttoainetta on saatavilla kylän huoltoasemalta.
Opaspalvelut Kilpisjärvelle Grayling Land puh. 045 266 5222 Tunturikone puh. 0400 210104.
Palveluinfo: Majoitusta Kilpisjärvellä Saivaara Mökit puh. 040 7227 609, Kilpisjärven Lomakeskus puh. 0400 396 684, Hotelli Kilpis puh. 016 323 300. Hotelli Cahkal.
Kalastuslupia Kilpisjärvelle netistä Eräluvat.fi ja Kilpisjärvellä Polarlento lentosatama, Metsähallituksen opastuspiste Kilpisjärven luontokeskus. Nieriän alamitta on Kilpisjärvessä 40 cm. Järvelle käy kalastusluvaksi myös kalastonhoitomaksu, jolla saa käyttää yhtä vapaa kalastajaa kohden. Pilkkiminen jokamiehenoikeudella järven Suomen puoleisella alueella. Kilpisjärven Ruotsin puoleisella alueella kalastuslupa on Länsstyrelsen Norrbottenin kuntakohtainen kalastuslupa Kirunakortet.
Esitteet: Metsähallitus Tuikki.
Päivitetty 22.2.2024 Petter Nissén