Kalastus maistuu!

Tervetuloa mukaan vuoden kestävälle kalastusmatkalle!

kalastus maistuu - 52 tapaa innostua kalastuksesta

Kalastus on hyödyllinen ja monipuolinen harrastus, jota voi harrastaa ympäri vuoden. Jokaisena vuodenaikana harrastus muuttaa muotoaan ja tarjoaa uudenlaisia elämyksiä: uusia tapoja kalastaa, uusia lajeja, uusia makuja! Suomen Vapaa-ajankalastajien teemavuosi 2023 Kalastus maistuu! haluaa tarjota ideoita ja inspiraatiota, miten tutustua monipuolisesti kalastusharrastukseen ja löytää siitä uusia puolia sekä miten oppia käsittelemään omaa saalista ja hyödyntää sitä kotikeittiössä.

MISTÄ KYSE? Tälle sivulle on listattu järjestömme asiantuntijavoimin yhteensä 52 kalastusharrastukseen kannustavaa vinkkiä, 13 jokaiselle kalastuskaudelle: talvelle, keväälle, kesälle ja syksylle. Vinkit tarjoavat mukavaa kalastusaiheista tekemistä ideoiden ja haasteiden muodossa kaikille kalastuksesta innostuneille; etenkin harrastusta aloitteleville mutta yhtä lailla uutta kokeiltavaa kokeneemmillekin kalastajille.

OSALLISTU HAASTEISIIN! Jokaisen kalastuskauden jälkeen löydät sitä koskevan haastelistan omaan tai vaikka perheenne käyttöön. Inspiroidu ja kokeile! Tulosta lista ja laita vaikka jääkaapin oveen tai nappaa kulkemaan matkassa mobiilina. Montako rastia saat? Tuoksuuko teidän keittiössä tänä vuonna kalaruoka entistä useammin?

JAA KOKEMUKSIA! Osallistu InstagramissaFacebookissa ja Youtubessa #kalastusmaistuu @vapaa_ajankalastajat. Youtube-kanavaltamme löydät paljon vinkkejä eri kalastusmuotoihin sekä kalankäsittelyyn.

Kireitä siimoja!

SYKSY

40. Syksyllä puree ahven

Syksyllä puree ahven

40. Syksyllä puree ahven

Elo-, syys- ja lokakuu ovat ahvenenkalastajalle kenties vuoden hienointa aikaa. Lyhenevät päivät, viilenevät vedet ja sukutuotteiden kehittämisen tarve kevättä silmällä pitäen saavat syksyiset raitapaidat tankkaamaan ravintoa turhia kursailematta. Löydä oikea paikka, tarjoa vaikka jigiä pohjan tuntumaan ja tärpit ovat todennäköisiä! Elokuun puolella huippusaaliita voi saada ihan matalastakin, mutta syksyn ja vesien viilenemisen edetessä ahvenparvet vetäytyvät yleensä hiljalleen kohti syvempiä vesiä. Lokakuulla 5-9 metriä on usein antoisa syvyysvyöhyke, ainakin rannikolla.

Kannattaa muistaa, että ahvenet ja kuhat eivät kestä nopeaa paineenvaihtelua syvältä pintaan nostettaessa. Jos siis kalastat ahvenia yli n. 8 m syvyydestä, käytä ne kaikki ruoaksi. Ja jos alueelta tulee säännöllisesti alamittaisia kuhia, jotka tulee aina vapauttaa, kannattaa syvältä kalastamista välttää kokonaan.

41. Seuroista ja kursseilta oppia kalastusharrastukseen

Seuroista ja kursseilta oppia kalastusharrastukseen. Kuva Veitsiluodon Kalamiesten kurssilta.

41. Seuroista ja kursseilta oppia kalastusharrastukseen

Kun syksyn kalastuskärpänen puraisee ja kaipaat neuvoja kalastusharrastuksessa eteenpäin pääsemiseksi, kannattaa tutustua ja liittyä mukaan oman alueen kalastusseuran toimintaan. Hyvässä seurassa kehityt harrastuksessasi ja saat neuvoja niin oikeaoppiseen välineistöön kuin myös kalastuspaikkavinkkejä. Tutustu myös oman paikkakunnan kansalaisopistojen kurssitarjontaan; kirjoita sähköisen opinto-oppaan hakusanaksi “kalastus” ja katso mitä olisi tarjolla! Jos omalta paikkakunnalta tai lähialueelta ei löydy kursseja, vinkatkaa tarpeesta suoraan opistoille tai alueenne kalastusseuroille. 

Katso vaikka nämä:

42. Helli ahvenesta syysmakuja

Helli ahvenesta syysmakuja

42. Helli ahvenesta syysmakuja

Kalan kypsentäminen jäähtyvässä vedessä tai mausteliemessä saattaa tuottaa vielä yllättävämpiä ja maukkaampia tuloksia kuin monella muulla kypsennystavalla. Hellästi haudutettaessa kalan maut eivät liukene kuumaan liemeen yhtä tehokkaasti kuin kattilan poristessa ja kala säilyy kypsyessään kiinteänä ja mehukkaana. Myöskään ylikypsentämisen riskiä ei ole.

Kyllästyttääkö ainainen ahvenfileiden paistaminen rasvan käryineen? Ahvenfileistä saa maistuvaa myös uunissa. Tässä ohjeessa inkivääri ja meksikonketsuppi antavat viime silauksen ja omena pitää ruoan mehevänä. Ja itse voi käpertyä vaikka sohvan nurkkaan uunin hoitaessa kypsennyksen. Vinkkinä: Tätä ruokaa kannattaa tehdä myös silakkafileistä.

43. Ongitaan isoja lahnoja

Ongitaan isoja lahnoja

43. Ongitaan isoja lahnoja

Haluatko ison kalan onkisiiman päähän? Siinä tapauksessa sinun kannattaa suunnata lahnaongelle. Lahnat tankkaavat syyskuussa talven varalle ja niitä on hyvät mahdollisuudet saada onkimalla. Suurin suomesta ongella saatu lahna painoi 6,6 kiloa ja joka vuosi saadaan useita yli kolmen kilon lahnoja. Kun vedet alkavat syksyllä viiletä, hakeutuvat lahnat sinne missä vesi on lämpimintä, eli syvemmälle. Jos muuten tasasyvyisessä järvessä on yksi syvänne, löytyvät lahnat takuuvarmasti sieltä. Syvänne ei saa kuitenkaan olla liian syvä, yli 5 metrin syvänne voi usein olla hapeton tai hyvin vähähappinen. Jos lahnoja on alueella paljon yhdellä pienellä alueella, näkyy niiden läsnäolo usein veden samentumisena.

Lahnoja kannattaa onkia pohjaongella tai kelaongella. Sopiva koukkukoko on 4–2. Ehdottomasti paras syötti isolle lahnalle on iso kastemato. Muita hyviä lahnasyöttejä ovat madot, kärpäsentoukka ja maissinjyvät. Etukäteishoukuttelu parantaa kalaonnea myös lahnanonginnassa. Onkipaikalle kannattaa siis heittää ennen ongintaa mäskiä sekä onginnassa käytettäviä syöttejä, kuten maissinjyviä. Koska siiman päähän voi tarttua todella iso kala, kannattaa ehdottomasti muistaa myös haavi.

44. Syksy on hauenkalastuksen kulta-aikaa

Syksy on hauenkalastuksen kulta-aikaa

44. Syksy on hauenkalastuksen kulta-aikaa

Syksy herättää monet hauenkalastajat kesähorroksestaan. Hauen saa iskemään vieheeseen kesähelteilläkin, mutta syksyllä touhu vain paranee ja saalishaukien koko kasvaa selvästi. Suuret hauet näet viettävät kesänsä tukalan lämpimiä pintavesiä vältellen. Syksyllä pintavedet viilenevät ja varsinkin loppusyksystä suuretkin hauet voi tavoittaa helposti ihan rantamatalista.

Nyrkkisääntönä toimii, että mitä kylmempi vesi, sitä hitaammin kannattaa viehettä uittaa. Veden jäähtyessä noin 8 asteeseen, kannattaa jo vähän jarruttaa vauhtia. Juuri ennen jäiden tuloa voi ylikorostetun hitaasti ja pysäytyksin uitettava shadi tai haukiperho antaa parhaat saaliit.

45. Syyslomasta kalastusloma

Syyslomasta kalastusloma

45. Syyslomasta kalastusloma

Syyslomalla on oiva hetki viettää läheisten kanssa yhteistä tai ihan omaa aikaa kalastuksen parissa. Onnistunut syksyinen kalastusreissu ei vaadi matkustamista ulkomaille, vaan kotimaasta löytää runsaasti kiinnostavia kohteita elämykselliseen ja rentouttavaan kalastuslomaan. Vuokraa mökki useamman päivän reissua varten tai tee päiväpistoja kotoa käsin. Tutustu myös kotikulmien lähivesiin, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet paitsioon. Jos kalastus on sinulle ihan uusi juttu, etsi sopivat lähilaiturit ja ei muuta kuin koukkua veteen! Kokeneempi luonnossa liikkuja pakkaa reppuun teleskooppivavan ja virkistyy luonnon helmassa patikoiden. Retkellä kalastettu ja ruskan helmassa valmistettu kala lämmittää muistoissa vielä talven pakkasillakin.

46. Syyssilakka sisältää hyvät rasvat

Syyssilakka sisältää hyvät rasvat. Kuva Raippaluodon sillalta.

46. Syyssilakka sisältää hyvät rasvat

Silakassa on runsaasti terveyttä edistäviä omega-3-rasvahappoja ja rasvapitoisuus on parhaimmillaan juuri näin syksyisin. Vesien kylmetessä rupeavat Itämeren ulappavesillä kesän viettäneet silakat saapumaan kohti rannikkoa. Vuodet eivät ole veljeksiä, mutta kapean saaristovyöhykkeen alueilla tämä tapahtuu yleensä jossain kohtaa syyskuuta. Saaristomeren sisäosissa syyssesongin alku voi venyä helposti lokakuulle. Tällöin monet kalastajat kävelevät keväisen silakkasesongin aikana tutuiksi tulleille paikoille, usein syvähköjä salmipaikkoja ylittäville silloille, ja laskevat virveleillään silakkalitkat veteen. Silakanlitkaus on maksuton yleiskalastusoikeus ja välineet ovat hyvin edulliset, joten kynnys lajin kokeiluun on matala. Silakka on myös perinteinen joulu- ja muun juhlapöydän herkku. Katso maukkaiksi todettu joulun reseptivinkki silakalle kohdasta 51.

Katso vaikka nämä:

47. Hauki maistuu monella tapaa

Hauki maistuu monella tapaa

47. Hauki maistuu monella tapaa

Haukifilee taipuu moniin erilaisiin ruokiin, joiden valmistamiseen käytetään broileria. Mutta uskokaa tai älkää – haukifileestä voidaan valmistaa myös ruokia, jotka maustetaan ja kypsennetään, kuten porsaanliha. Tämän kertaisen kalaruokareseptin inspiraationa toimi julkkiskokkina tunnetun Tomi Björkin kehittelemä porsaanliharuoka nimeltään ”possubulgogi”. Alun perin bulgogi on eteläkorealainen talviaikainen liharuoka, jonka nimi tulee sanoista tuli ja liha. Ohuet lihaviipaleet voidaan joko grillata tai käristää nopeasti pöydässä valurautalevyllä. Haukibulgogin valmistukseen on helpointa ja käytännöllisintä käyttää nahatonta ja ruodotonta haukifileetä. Fileestä leikataan pienehköjä annospaloja. Vaihtoehtoisesti voi leikata vinottain siivuja graavilohen tapaan. Kokeile!

Vahvanmakuisena kalana hauki kestää hyvin ja voimakkaitakin mausteita, mikä laajentaa sen käyttömahdollisuuksia. Jauhettu hauki toimii loistavasti jauhelihan korvikkeena vaikkapa pitsassa, johon sen kaveriksi on helppo muunnella mausteita ja muita täytteitä ihan oman maun mukaan. Nappaa alta pitsaperjantain uusi herkku!

Katso vaikka nämä:

48. Bongaa kuteva taimen

Bongaa kuteva taimen

48. Bongaa kuteva taimen

Pian on oiva aika tarkkailla taimenten kutupuuhia. Kutupuuhien seuraaminen on varovaisuusperiaatetta noudattaen jännittävä ja mukava hämäräharrastus. Kutualueilla kahlaamista tulee välttää, joten älä mene veteen, vaan tarkkaile rannalta käsin. Taimenten kutuaika vaihtelee hieman eri osissa maata, mutta ajoittuu pääasiassa syyskuun lopulta marraskuulle väliselle ajalle veden lämpötilan laskettua alle kymmenen asteen. Taimenet kutevat pienissä puroissa ja suurten jokien sivuhaaroissa. Kutualueet ovat koski- ja virtapaikkoja, joiden pohjassa on kutemiseen sopivaa soraa. Tyypillisesti kutualueiden vedensyvyys on hyvin matala. Hämärän aikaan taimenet ovat aktiivisimmillaan kutupuuhissaan ja niiden touhuja voi seurata vaikka lampun valossa. Taimenkannat ovat suuressa osassa maata uhanalaisia pohjoisinta Suomea lukuunottamatta. Bongaa taimen!

49. Taimenen syyskalastus edellyttää vastuullisuutta

Taimenen syyskalastus edellyttää vastuullisuutta

49. Taimenen syyskalastus edellyttää vastuullisuutta

Taimenen kalastus onnistuu syksyllä, mutta edellyttää vastuullisuutta. Taimenet aktivoituvat syksyn edetessä ja niiden kalastus on parhaimmillaan syyskuusta joulukuulle välisellä ajanjaksolla. Merellä ja sisävesillä taimenet liikkuvat syksyllä lähellä rantoja ja vesien pintakerroksessa, jolloin ne ovat kalastajan tavoitettavissa. Taimenen kalastajan tulee tietää sallitut pyyntimitat eri alueilla ja rauhoitusalueet. Tärkeää on osata erottaa villit luonnossa syntyneet ja istutetut taimenyksilöt toisistaan. Istutetun taimenen tunnistaa pois leikatusta rasvaevästä. Sormenpään mallinen pehmeää kudosta oleva rasvaevä sijaitsee pyrstön ja selkäevän välissä. Luonnossa syntyneellä villillä taimenella rasvaevä on selvästi erottuva. Villi rasvaevällinen taimen on rauhoitettu kokonaan merialueilla ja maan eteläosien sisävesissä, sekä useissa yksittäisissä vesistöissä eri puolilla Suomea. Saaliiksi tulee valikoida istutuksista peräisin olevia kaloja, joilta rasvaevä on leikattu pois. Pohjois-Suomessa on paikoin villejä taimenkantoja, jotka kestävät kalastusta. Taimen on rauhoitettu joessa ja purossa syyskuun alusta marraskuun loppuun. Muistetaan ottaa huomioon kalastusta ohjaavat säädökset. Kireitä siimoja taimenvesille!

50. Laiturilla pilkkikausi käyntiin

Laiturilla pilkkikausi käyntiin

50. Laiturilla pilkkikausi käyntiin

Halajaako mieli jo pilkkijäille? Viime vuosina yleistynyt laituripilkintä mahdollistaa pilkkikauden jatkumisen vaikka ympäri vuoden. Laituripilkintää voi harrastaa useimmilla yleisillä laitureilla ja yleiskalastusoikeuksiin kuuluvana pilkkiminen on kaikille mahdollista ilman kalastonhoitomaksun suorittamista. Laituripilkintään soveltuvat kaikki samat vavat kuin perinteiseenkin pilkintään, mutta myös erityisesti laituripilkintään valmistettuja pidempiä (pituusrajoitus 1m) vapoja on saatavilla ja niitä on myös helppo askarrella itse esimerkiksi onkivavan kärkipaloista tai vanhasta virvelistä.  Vieheistä suosituimpia ovat erilaiset pienehköt mormuskat ja tapsipilkit, joiden koukkuun kannattaa pujottaa kärpäsentoukkia tai madon pala. Lisäksi mukaan kannattaa napata jokin istuin sekä astia mahdollisille saaliiksi otettaville kaloille. Ja kuten hyvällä kalareissulla ainakin, eväitä ei tule unohtaa! Laituripilkille ei ole pakko lähteä yksin, Suomessa järjestetään useita kymmeniä laituripilkkikisoja vuosittain, parhaimmillaan ne ovat mukavia sosiaalisia tapahtumia, sillä  juttukavereita löytyy aivan läheltä.

Katso vaikka nämä:

51. Itse kalastettu kala kruunaa joulupöydän

Itse kalastettu kala kruunaa joulupöydän

51. Itse kalastettu kala kruunaa joulupöydän

Nyt on hyvä hetki miettiä mitä kalaa jouluna herkutellaan. Silakkamarinadit ovat oiva joulupöydän herkku. Ne voi tehdä valmiiksi pari-kolme päivää ennen aattoa. Samalla etikkapohjaisella alkuliemellä voi marinoida yhdellä kertaa useamman eri silakkamarinadin fileet. Sitten vaan 2. liemiin tai kastikkeisiin oman maun mukaan lempiainekset. Tavallisimpia lienee tämän kirkaspohjaisen lisäksi sinappi- ja valkosipulisilakat. Nimensä mukaisesti näihin silakoihin tulee himo ja purkki on tyhjä ennen kuin huomaatkaan.

Perinteinen joulun graavikala puolestaan syntyy lohi- tai kirjolohifileestä karkealla merisuolalla, aavistuksella sokeria ja reilulla nipulla tilliä maustaen. Maustumisaika riippuu fileen koosta ja lämpötilasta, mutta hyvä yleisohje on antaa maustua vuorokausi jääkaapissa. Vaihtelua joulupöytään kaipaavan kannattaa kokeilla graavikalan mausteeksi myös kanelia, sipulia, punajuuren lientä, sitruunaa tai rosépippuria ja hunajaa. Mausteita vaihdellen saa yhdestä lohifileestä useamman juhlaherkun. Maistuvaa joulua!

Katso vaikka nämä:

52. Upotetaan kututuro

Upotetaan kututuro. Kuva turotapahtumasta Vaasasta.

52. Upotetaan kututuro

Turon upottaminen veteen on helppo ja tehokas keino lisätä kalakantaa. Turot myös lisäävät vesiluonnon monimuotoisuutta, sillä niistä hyötyvät kalojen lisäksi myös monet muut vesieläimet. Ahven ja monet muut keväällä kutevat kalat tarvitsevat kutualustan. Yleensä kutualustana on vesikasvillisuus, mutta jos kasvillisuutta ei ole, tulee ongelma. Suurin osa merialueen rannikosta on rakennettua ja rakentamisen myötä häviävät myös kutupaikat. Järvialueella pulaa kutupaikoista on etenkin kaupunkialueilla ja niiden läheisyydessä. Luonnollisten kutupaikkojen puuttuessa, toimii turo erinomaisena korvikkeena.

Hyvä turo syntyy rantaveteen upotetusta joulukuusesta tai -männystä. Turo ankkuroidaan paikoilleen siihen kiinnitettävällä painolla, joka voi olla esimerkiksi tiiliskivi. Kiinnittämiseen tulee käyttää luonnossa hajoavaa materiaalia, vaikkapa hamppu- tai sisalnarua.

Vapaa-ajankalastajat ovat järjestäneet turotapahtumia jo vuodesta 2016 lähtien. Kaikille avoimissa yleisötapahtumissa halukkaat ovat päässeet osallistumaan kalakantojen hoitoon upottamalla joulukuusensa jään alle turoksi. Paikalliset kalastusseurat ovat järjestelyissä tiiviisti mukana ja auttavat sekä opastavat kuusten upottamisessa. Turotapahtumia järjestetään myös tulevana loppiaisena. Turojen upottaminen vaatii aina vesialueen omistajan luvan. Jos siis haluat upottaa turon esimerkiksi mökkirantaasi, tulee sinun ensin hakea lupa vesialueen omistajalta. Auta sinäkin kalat kutemaan!

Kalastus maistuu – Syksyn haastelista

Suhtaudutko kalastukseen  fiilistellen, hakien hyvää oloa? Vai innostutko teknisemmästä, ehkä hieman tavoitteellisemmasta suorittamisesta? Kumpi tahansa  tapasi onkaan, kalastus tarjoaa paljon elämyksiä. Haastammekin tänä vuonna kerryttämään niitä kaikkina vuodenaikoina. Tulosta tai tallenna älypuhelimeen haastelista käyttöösi, inspiroidu vinkeistä ja suuntaa kalalle. Vuoden lopussa lupaamme että olet monta kokemusta rikkaampi ja oppinut myös uutta.

Kireitä siimoja!

SOME

Katso vinkkivideoita

hashtag #kalastusmaistuu

merkitse @vapaa_ajankalastajat

 

KESÄ

27. Mökillä kalastus maistuu

27. Mökillä kalastus maistuu

Kalastus kuuluu mökkeilyyn ja kesälomaan kuten… no – kuten kalastus mökkeilyyn ja kesälomaan! Vietit lomaasi sitten järven rannassa tai meren äärellä, voit tuntea kuinka viimeisetkin stressin rippeet huuhtoutuvat istahtaessasi laiturille ongen kera tai loikatessasi veneeseen virveli kaverina. Mökillä on myös aikaa harjoitella kalankäsittelytaitoja. Ja mikä parasta, laittaa ruokaa ulkona. Antaudu tänä kesänä maistuvien mökkikalastuspäivien lumoon. Ja muista: myös 18-69-vuotiaan (huom! laki muuttunut 2024) kalastavan mökkiläisen tulee maksaa kalastonhoitomaksu, vaikka ”vain vähän heittelee virveliä laiturilta”. Eli luvat kuntoon, niin kalastus maistuu entistä paremmalta!

 

Katso vaikka nämä:

Lähde rennosti Street fishing -kisaan

Lähde rennosti Street fishing -kisaan

28. Lähde rennosti Street fishing -kisaan

Jos vietät kesääsi kaupungissa, ei kalastusta tarvitse silti unohtaa. Kaupungit tarjoavat paljon kiehtovia kohteita kalastuksen harrastajalle, eikä tunnelmassa tarvitse olla yksin. Helppo ja hauska tapa tutustua miten kaupungissa voi saada saalista, on osallistua kaikille sopiviin, matalan kynnyksen Street fishing -kisoihin. Kisaan voi ottaa osaa ilman mitään menestyspaineita, tärkeintä on yhdessäolo. Haasta tänä kesänä itsesi etsimään kiehtovimmat paikat omasta kaupungistasi kalastaa. Tutki uusia sillanalusia, lampia metsien kätköistä, tai uutena harrastajana tutustu suosituimpiin kaupunkikalastuspaikkoihin. Siirry mestoille bussilla, ratikalla tai fillarilla. Huomaat, että Suomen kesäkalastuskatu on kuuma.

Katso vaikka nämä:

Nappaa lohi siiman päähän

Nappaa lohi siiman päähän

29. Nappaa lohi siiman päähän

Oletko vailla isoja elämyksiä? Lohenkalastuskausi alkaa Tornionjoella kesäkuun alussa ja Simojoellakin vieheet viritetään nousulohen pyyntiin. Suomen parhaat Itämereen laskevat lohijoet houkuttelevat kesäisin tuhansia kalastajia testaamaan taitojaan. ”Lohi annetaan, ei oteta” – sanonta kuvastaa hyvin lohenkalastuksen haastavuutta. Vaikka jokien lohikannat ovat nykyisin varsin vahvat ja pintovia kaloja näkyy tämän tästä joella, niiden narraaminen siiman päähän vaatii taitoa ja tuuria. Heititpä uistinta tai perhoa, soutu-uistelua unohtamatta, näiltä joilta löydät hyvät puitteet. Vapaa-ajankalastajien vinkki vieheen valintaan: laita siiman päähän jotain punamustaa niin siitä ei juuri ottiväri parane!

Kalasta itse kala juhannuspöytään

Kalasta itse kala juhannuspöytään

30. Kalasta itse kala juhannuspöytään

Ei mikään maistu niin hyvältä juhannuspöydässä kuin itse pyydetty kala. Tee juhannuksen kalanpyyntiretkestä mukava  ohjelmanumero – vähän kuin joulukuusen hakemisesta jouluaattona – ja kenties uusi perinne keskikesän juhlaan. Suuntaa vaikka aikaisin aamulla kalalle veneellä tai nauttikaa rannalta kalastamisesta keskipäivän iloksi. Antakaa ahdin päättää mitä juhannuksen kalamenusta löytyy. Savustus ja grillaus kuuluvat juhannukseen ja kumpikin valmistustapa sopii lähes mille tahansa kalalle, kun sovittaa kypsennysajan kalan lajin ja koon mukaan. Alta saat vinkit savustukseen sekä ohjeen juhannuspöydän grillivartaisiin, joissa toimii mikä tahansa vaalealihainen kala ja mikseipä punalihainenkin. Maistuvaa juhannusta!

Mimmitkin kalastaa!

Mimmitkin kalastaa!

31. Mimmitkin kalastaa!

Ohoi sinä mimmi, mamma tai mumma – kaipaatko uutta harrastusta? Kivaa tekemistä, joka tarjoaa elämyksiä luonnossa, ja myös lähiruokaa omaan pöytään? Juuri sinua varten olemme käynnistäneet Mimmit kalastaa! -toiminnan. Sen avulla löydät kannustavan yhteisön, matalan kynnyksen tapahtumia ja myös kalakavereita! Tutustu toimintaan ja lähde mukaan kalastavien mimmien joukkoon. Ja tiedoksi; on muuten mimmien Instagram-tili sen verran hauskaa seurattavaa, että ihan kaikki saa menoa seurata – sukupuoleen katsomatta.

Katso vaikka nämä:

Onki24 haastaa onkimaan kellon ympäri

Onki24 haastaa onkimaan kellon ympäri

32. Onki24 haastaa onkimaan kellon ympäri

Kesä-heinäkuun taitteessa kisattava Onki24 on vuorokauden kestävä onkikilpailu, johon voit osallistua mistä tahansa Suomesta käsin. Tässä kisassa pidetään hauskaa ja jännitetään omaa suoritusta parin kanssa, joten nappaa kaveria hihasta ja ilmoittautukaa mukaan! Kilpailukaloiksi hyväksytään seitsemän eri särkikalalajia, joista kolmen suurimman yhteispituus ratkaisee paremmuuden. Kilpailukalat kuvataan kisan oman mittatarran päällä ja ilmoitetaan älypuhelimen avulla järjestäjälle. Tämä kisa kutsuu tutustumaan särkikaloihin ja suorastaan pakottaa kehittymään lajintunnistuksessa. Ei siis muuta kun coolerit pakkiin ja miettimään, onko se särki, sorva vai seipi? Kisassa ei tarvitse onkia koko vuorokautta, vaan osallistua voi vaikka pariksikin tunniksi. Tule mukaan!

Nyt lirkitään

Nyt lirkitään

33. Nyt lirkitään

Yöllinen lirkkiminen avaa oven aivan uuteen maailmaan. Yön hämärissä pienimmätkin kalalajeistamme uskaltautuvat piiloistaan näkyville ja lajien kirjo yllättää kokeneenkin kalastajan. Näppärä lirkkivapa syntyy hyvin ohuesta siiman pätkästä, pienestä onkipainosta ja pienen pienestä koukusta. Vavaksi käy esimerkiksi onkivavan kärkiosa tai jopa maasta löytynyt oksa. Jos siis mökillä ei nukuta tai haluat tutkia kaupungin vedenalaista maailmaa uudesta näkökulmasta, lähde retkelle kalojen yölliseen maailmaan. Ota mukaan ainakin lirkkivapa, pitkävartiset kumpparit ja otsalamppu. Yhdestä madosta riittää minikoukkuun syötinpalasia pitkäksi aikaa.

Katso vaikka nämä:

Perholla nappaa

Perholla nappaa

34. Perholla nappaa

Perhokalastus on yksi hauska tapa harrastaa viehekalastusta. Perho on vieheenä erittäin kevyt ja siitä johtuen käytettävät välineet eroavat huomattavasti uistinkalastuksesta. Perhokalastuksessa käytettävät vavat ovat pitkiä ja notkeita, koska niiden avulla heitetään painavahkoa siimaa, johon sidotun perukkeen jatkeena on perho. Perhot voivat jäljitellä kalojen ravintoa tai olla vain muutoin kalojen iskukynnyksen ylittäviä ärsykeperhoja.
Perhovavat voidaan karkeasti jakaa yhden- ja kahdenkäden vapoihin. Yhden käden vavoilla kalastetaan tyypillisesti pienempiä kaloja salakoista muutaman kilon painoisiin haukiin ja taimeniin. Kahden käden vapoja käytetään lähinnä lohen kalastuksessa. Perhokalastusta pidetään haastavana kalastusmuotona, mutta todellisuudessa jo hyvin pienellä harjoittelulla saavutetaan riittävät kalastustaidot kalojen narraamiseksi. Perhokalastukseen tutustumisessa opit konkareilta ovat todella arvokkaita ja niiden avulla vältetään yleisimmät sudenkuopat. Oppia voi hakea tuttujen kalastajien lisäksi kalastusseuroista, mutta myös netin syövereistä löytyy paljon hyödyllisiä vinkkejä. Perhot voi halutessaan sitoa itse, jolloin harrastus saa uuden syvemmän ulottuvuuden.

Katso vaikka nämä:

Kuhan kalastan

Kuhan kalastan

35. Kuhan kalastan

Kuha on kesän suosikkisaalis monelle kalastajalle. Kaunis pronssikylki on mielenkiintoinen kalastettava ja kuha tarjoaa myös ruokapöytään herkkuaterian. Vastuullinen kalastaja jättää kuhien kutukarikot rauhaan ja aloittaa kalastuskauden kesäkuussa kuhien palattua kosioriennoistaan. Vaikka kuha mielletään lämpimän keskikesän kalalajiksi, niin sitä saa saaliiksi ympäri avovesikauden. Viileän- tai tuulten sekoittaman veden aikaan kuhaa kannattaa tavoitella pohjan läheisyydestä. Upota siis pilkki tai jigi pohjan läheisyyteen ja nappaa ruokakalasi sieltä. Salmet sekä selkävesien pakat eli veden alaiset kumpareet ja rinteiden reunat ovat parhaita kalapaikkoja. Kelien tyynnyttyä, ja veden pintakerroksen lämmettyä päälle 20-asteen lämpötilaan, kuhan uistelu tuottaa hyviä saaliita. Vedä uistinta veneen perässä selkävesillä pinnan tuntumassa. Erityisesti 10-15 senttiset herkkäuintiset vaaput antavat hyviä saaliita. Kuhia tavoittaa uistellen sameasta vedestä läpi päivän, mutta kirkkaan veden alueilla kalastamaan kannattaa lähteä vasta juuri ennen auringon laskua.

Seuraa Viehekalastuksen SM -tapahtumaa

Seuraa Viehekalastuksen SM -tapahtumaa

36. Seuraa Viehekalastuksen SM -tapahtumaa

Kun tiukka kilpailuvietti ja kalastus yhdistetään, se on menoa se!  Miltä näyttää kalastuskilpailussa, jossa otetaan tosissaan mittaa kanssakilpailijoista? Sen pääset kokemaan, kun hyppäät mukaan Viehekalastuksen SM-kisojen tunnelmaan. Maamme kovimpien ahvenen- ja hauenkalastajien sapelinkolistelua pääset todistamaan seuraamalla suoraa kisalähetystä Facebookin kautta tai saapumalla paikan päälle Hartolaan aistimaan kisojen fiilistä. Ja kyllä veikkaamme, että näennäisestä totisuudesta huolimatta, tässäkin kisassa on osallistujilla pilke silmäkulmassa ja hauskuus pääosassa. Paikan päällä lauantaina on myös koko perheille suunnattu kalastuspäivä!

Katso vaikka nämä:

Kuhaa kesäpöytään

Kuhaa kesäpöytään

37. Kuhaa kesäpöytään

Kesäkeittiön ohjenuorana saa toimia rentous. Lähikala, tuoreet kotimaiset kasvikset ja eri makumaailmojen mausteet eri tavoin yhdistettynä tarjoavat lukemattomia mahdollisuuksia kesäpäivien iloksi. Kuha on melko miedon makuinen ja kypsänä helposti hajoava kala. Sen kanssa on helppo yhdistää melkein mitä tahansa makuja, mutta kannattaa olla varovainen, ettei jyrää sitä liian voimakkailla mausteilla. Jos haluat laittaa kuhaa grillissä, suosittelemme paketoimaan kuhan vaikkapa foliooon tai käyttämään halsteria. Sitruunalla tai limellä marinoituna kuha kiinteytyy ja sopii mainiosti kesäpöytään vaikkapa vaihteluna graavikalan tilalle.

Ota rennosti ja kokeile rohkeasti oman maun mukaan tai nappaa alta valmiit hyväksi havaitut vaihtoehdot.

kokeile ravustusta

kokeile ravustusta

38. Kokeile ravustusta

Ravustus tarjoaa jännittäviä loppukesän elämyksiä. Ravustussesonki alkaa heinäkuun 21. päivä ja jatkuu aina lokakuun lopulle. Ravustuksen kohteena meillä on kahta eri rapulajia, kotimaista jokirapua sekä Pohjois-Amerikasta meille tullutta täplärapua. Molemmat ovat maittavia rapupöydän herkkuja, mutta syömällä haitallista vieraslaji täplärapua, teet samalla vastuullisuusteon. Pyyntitapoina voit kokeilla vaikka jännittävää tikkupyyntiä yön hämärissä tai tavoitella merralla runsaampaa saalista. Jos innostut, muistathan että ravustukseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Lisäksi 18-69-vuotiaiden tarvitsee huolehtia kalastonhoitomaksu kuntoon. Ravulla ei ole asetuksen määräämää alamittaa, mutta monin paikoin kalatalousalueet ovat asettaneet 10 sentin alamitan. Vastuullinen ravustaja ei levitä rapuruttoa vaan huolehtii pyyntivälineiden desinfioinnista.

Pidetään rapukestit

Pidetään rapukestit

39. Pidetään rapukestit

Oletko koskaan järjestänyt itse rapukestejä? Rapujen valmistus ja syöminen ovat oma hauska rituaalinsa. Ravut valmistetaan keittämällä ne väljässä kiehuvassa vedessä, johon on lisätty merisuolaa ja tilliä. Perinteisen tavan mukaan ravut asetellaan esille alustalle pyrstöt keskelle päin. Näin rapuja kasaamalla saadaan näyttävä tarjollepano, joka tuo juhlan tuntua ihan vaikka mökilläkin. Perinteinen tapa on laulaa ruokailun lomassa rapulauluja. Vinkki: tehkää porukalla ikioma rapulaulu! Ja vaikka ohjeistuksia löytyy siihen miten ravut kuuluisi syödä tai miten pöytä koristella, pidä vapautena tehdä rapujuhlista rohkeasti omannäköiset. Siten saat luotua itseä miellyttävän rapujuhlaperinteen.

Katso vaikka nämä:

Kalastus maistuu – Kesän haastelista

Suhtaudutko kalastukseen  fiilistellen, hakien hyvää oloa? Vai innostutko teknisemmästä, ehkä hieman tavoitteellisemmasta suorittamisesta? Kumpi tahansa  tapasi onkaan, kalastus tarjoaa paljon elämyksiä. Haastammekin tänä vuonna kerryttämään niitä kaikkina vuodenaikoina. Tulosta alta haastelista käyttöösi, inspiroidu vinkeistä ja suuntaa kalalle. Vuoden lopussa lupaamme että olet monta kokemusta rikkaampi ja oppinut myös uutta.

Kireitä siimoja!

Kalastus maistuu - kesän haastelista

Kalastus maistuu – kesän haastelista


Avaa tulostettava haastelista

SOME

Katso vinkkivideoita

hashtag #kalastusmaistuu

merkitse @vapaa_ajankalastajat

 

KEVÄT

Kalastus maistuu - nyt ongitaan!

Kalastus maistuu – nyt ongitaan!

14. Nyt ongitaan!

Nyt on hyvä aika kunnostaa onkivälineet tulevan avovesikauden onkireissuja varten. Kun onkivälineet ovat huolletut ja toimivat, on kalastus mielekästä ja myös saalista saa suuremmalla todennäköisyydellä. Olit sitten aloitteleva kalastaja, harrastaja tai pidemmälle ehtinyt, saat oheisilta opasvideoilta hyviä vinkkejä niin välineistön valintaan, sen käyttöön kuin itse onkimiseenkin. Onkiminen kuuluu yleiskalastusoikeuksiimme eli se voidaan rinnastaa jokamiehenoikeuksiin. Mukavaa tekemistä niin yksin rentoutuessa kuin isommallakin porukalla. Nähdään ongella!

Katso vaikka nämä:

Kalastus maistuu - särkikalat nousevat jokiin

Kalastus maistuu – särkikalat nousevat jokiin

15. Särkikalat nousevat jokiin

Keväällä on kiva aloittaa onkikausi, kun särkikalat nousevat jokiin kutemaan. Etelä- ja lounaisrannikon jokiin nousee esimerkiksi särkeä, lahnaa, vimpaa, säynettä, seipiä ja pasuria. Järviin laskevista joista voi lisäksi saada sulkavaa ja jopa toutaimen. Pohjoiseen päin mentäessä lajimäärä hieman vähenee. Merenkurkun korkeudella ei tavata vimpaa ja sisävesien puolella sulkavaa löytyy vain muutamin paikoin. Eri särkikalalajit voivat ensikatsomalla olla hyvin samannäköisiä, mutta tunnistaminen onnistuu, kun opettelee tärkeimmät tuntomerkit. Syötiksi särkikaloille kannattaa valita matoja tai kärpäsentoukkia. Lisähoukutusta syöttiin saa pujottamalla koukkuun maissinjyvän.

Katso vaikka nämä:

Kalastus maistuu – tutustutaan syötteihin

16. Tutustutaan syötteihin

Kävikö niin, että matomaa on jäässä tai rutikuiva? Kokeile onkimista taikinalla!

Lisää pieneen vesitilkkaan jauhoja, kunnes sinulla on kiinteä taikina, joka ei enää tartu sormiin – siinä se. Sitten vain sopivaa taikinapalleroa koukkuun ja tarjotaan kaloille. Erityisesti monet särkikalat haukkaavat mielellään tällaiseen yksinkertaiseen taikinasyöttiin. Halutessasi voit myös lisätä taikinan joukkoon erilaista tuoksua tai makua esimerkiksi vaniljasokerin, korianterin, mansikan tai vaikka sinihomejuuston avulla. Vain mielikuvitus on rajana ja kokeilemalla selviää. Tiesitkö muuten, että etenkin särki pitää vaniljasta ja korianterista ja lahna on heikkona toffeen tuoksuun. Mitä muuta voisi koukkuun laittaa kuin taikinaa?

Katso vaikka nämä:

Kalastus maistuu – litkataan silakkaa

17. Litkataan silakkaa

Silakat, nuo Itämeren pikkuiset hopeaharkot, on kätevä pyytää litkaamalla. Silakkalitkoja saa kaupasta edullisesti, mutta itse tehty on aina itse tehty, joten mikset askartelisi omaa! Kiinnitä useampia hopean- tai kullankiiltäviä koukkuja siimaan pienin välimatkoin ja lisää paino alapäähän – toimiva ottipeli on siinä! Silakka-aika on parhaimmillaan toukokuussa eikä tähän kalastusmuotoon tarvita edes kalastuslupia. Käy kokeilemassa!

Katso vaikka nämä:

Kalastus maistuu – tuore silakka vie kielen

18. Tuore silakka vie kielen

Onko kevättä ilman tuoreita silakoita? Monen mielestä ei. Perinteeseen nojaava paistaa silakat pannulla voissa ja käyttää leivityksessä ruisjauhoja, keliaakikko puolestaan gluteenittomia korppujauhoja. Oletko testannut paistamisessa kokkienkin suosimaa öljy-voi -yhdistelmää tai korkean kuumuuden kestävää kirkastettua voita? Silakan syönti on ekoteko, sillä silakkaa syömällä autat Itämerta vähentämällä sitä rehevöittävää fosforia. Kannustamme kokeilemaan myös uusia tapoja valmistaa tätä maittavaa kausiherkkua. Lähde vaikka retkelle ja valmistakaa yhdessä retkikeittimellä merihenkistä rantakalaa.

Kalastus maistuu - koko vuoden kalat 47 euroa

Kalastus maistuu – koko vuoden kalat 47 euroa

19. Koko vuoden kalat 47 euroa

Ei paha, vai mitä? Tiesitkö, että Suomessa on kalastuslakiin pohjautuva kalastusmaksujärjestelmä. Sen mukaan kalastonhoitomaksu koskee kaikkia 18-69-vuotiaita, jotka kalastavat muulla tavoin kuin onkimalla, pilkkimällä tai silakkaa litkaamalla. Kalastonhoitomaksuilla hoidetaan kalavesiä ja kalakantoja sekä valvotaan kalastusta ja neuvotaan kalastajia. Eli: jos olet aikuinen ja kalastat satunnaisestikin esimerkiksi heittämällä virveliä, uistelemalla, katiskalla, verkolla tai vaikka ravustat, kanna kortesi kekoon ja hoida kalastonhoitomaksu kuntoon. Ei ole kallis tämä kalatiski. Luvan saa myös päiväksi (6 €) tai viikoksi (16 €).

Kalastus maistuu - siikaa siiman päähän

Kalastus maistuu – siikaa siiman päähän

20. Siikaa siiman päähän

Kevät on siianonginnan kulta-aikaa. Tämä leppoisa kalastusmuoto innostaa nauttimaan myös lähiympäristöstä, koska sen jälkeen kun siikakoukku on heitetty veteen ja vapa asetettu kivenkoloon odottamaan tärppiä, on aikaa nauttia auringosta, herkutella eväillä ja seurata muuttolintujen ääniä. Siianonginta vaatii kalastonhoitomaksun suorittamisen (18-69-vuotiaat). Jos haluat kalastaa useammalla vavalla, vaaditaan lisäksi vesialueen omistajan lupa.

Katso vaikka nämä:

Kalastus maistuu - siika lumoaa maullaan

Kalastus maistuu – siika lumoaa maullaan

21. Siika lumoaa maullaan

Siika on erinomaisen maittava ruokakala. Tämä lohikaloihin kuuluva kalalaji sisältää rasvaisuutensa vuoksi paljon hyviä rasvahappoja, jotka ovat hyväksi sydämen ja verisuonten terveydelle. Kuten muistakin kaloista, D-vitamiini ja kalium tulevat hyödyllisenä lisänä. Siian ruoaksi laittaminen onnistuu niin uunissa, savustimessa, grillissä, keittämällä, höyryttämällä kuin graavattunakin. Vain luovuus on rajana! Tehdäänkö teillä tänä keväänä siikahampurilaisia? Vai kenties tikkusiikaa avotulella? Vai nautitko siian lempeästi uunissa kypsennettynä? Eikä ongella nousevia pikkusiikojakaan (nk. pannusiikoja) kannata karsastaa ruokapöydässä. Niistä syntyy vaikkapa maukkaat siikarullat, jotka pekoni ja tuorejuusto pitävät mehevinä.

Katso vaikka nämä:

Kalastus maistuu - kurkun tuoksua, kuoreen kutua

Kalastus maistuu – kurkun tuoksua, kuoreen kutua

22. Kurkun tuoksua, kuoreen kutua

Kuore, eli “norssi” hakeutuu keväällä virtapaikkohin kutemaan. Niin isommat joet kuin pienet purotkin voivat olla täynnä näitä kurkulta tuoksuvia ruokapöydän herkkuja. Liha muistuttaa maultaa kuhaa. Oikeaan aikaan oikeassa paikassa on kuoretta tarjolla jopa massoittain, mutta ajoituksessa on oltava tarkka: kutu kestää vain lyhyen ajan. Kuoretta pyydetään tällöin perinteisesti lipolla eli tarkoitukseen sopivalla haavilla. Lippoamiseen tarvitset kalastonhoitomaksun (18-69-vuotiaat) sekä vesialueen omistajan luvan (iästä riippumatta). Ruoaksi valmistaminen on helppoa. Kuoreen voi perata ottamalla pään pois, samoin kuin muikusta. Perkaaminen ei ole välttämätöntä, mutta pään mukana poistuvat kurkun tuoksua levittävät hajurauhaset. Kala pyöräytetään suolalla maustetuissa ruisjauhoissa ja paistetaan voissa pannulla. Herkullista, kokeile!

Kalastus maistuu - bongataan kutuhauki

Kalastus maistuu – bongataan kutuhauki

23. Bongataan kutuhauki

Huhtikuu on haukibongarin kulta-aikaa. Haukien selkiä voit nimittäin nähdä aivan matalissa rannoissa! Toimi näin: 1) Paikanna hyvin matala, kasvillisuusvaltainen ja tuulilta suojainen vesialue, joka lämpenee nopeasti,  2) Odota aurinkoista päivää, 3) Mene paikalle polaroid-aurinkolasit silmillä ja kiikarit kaulalla, 4) Ole hiljaa ja liikkumatta. Saatat nähdä haukien kutuhurmosta vierelläsi. Myös muu ympäröivä luonto “herää eloon”, kun olet hiljaa hetkisen ja vain tarkkailet. Nautinnollisia luontohetkiä!

Tiesitkö: Hauille hyvin soveltuvat kutualueet ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Haukitehdas-toiminnan avulla pyrimme korjaamaan tilannetta. Tule mukaan talkoisiin!

Kalastus maistuu - kokkaa säynettä ja yllätä

Kalastus maistuu – kokkaa säynettä ja yllätä

24. Kokkaa säynettä ja yllätä

Oletko koskaan nostanut viikonlopun päivällispöytään säynettä? Haastamme kokeilemaan ja yllättämään aterioitsijat! Kylmästä vedestä pyydetty säyne on maukas ja monipuolinen ruokakala. Suuren kokonsa ansiosta se sopii hyvin valmistettavaksi niin savupöntössä kuin uunissakin ja se maistuu erinomaiselta myös graavattuna.

Kokonaisena kypsennettävään kalaan kannattaa loihtia erilaisia makumaailmoja  täyttämällä kalan vatsa vaikkapa yrteillä. Perinteisen tillin lisäksi kannattaa rohkeasti kokeilla myös muita yrttejä omien makumieltymysten mukaan. 

Alla olevassa rosmariinin sävyttämässä reseptissä ei kannata säikähtää suolan suurta määrää. Sen rooli on toimia vain suojakuorena, jonka alla kypsyy hiljalleen mehevä ja herkullinen säyne. 

Kalastus maistuu - fongaus avaa ovet kalajien maailmaan

Kalastus maistuu – fongaus avaa ovet kalajien maailmaan

25. Fongaus avaa ovet kalalajien maailmaan

Oletko kuullut fongauksesta? Fongauksessa eli lajikalastuksessa yritetään kalastaa mahdollisimman monta eri kalalajia. Fongauksessa kalan koolla ole väliä – pieni kymmenpiikki on yhtä arvokas kuin 10 kilon hauki. Fongaus kehittää monipuolisesti kalastustaitoja ja samalla sen avulla oppii tunnistamaan yhä useampia kalalajeja ja samalla oppii paljon mm. kalojen elinympäristöistä. Fongaus tarjoaa mukavaa sisältöä myös esimerkiksi tulevan kesän lomareissuihin. Mitä lajeja eri paikkakunnilta voisikaan löytää?

Kalastus maistuu - kalastetaan kaupungissa

Kalastus maistuu – kalastetaan kaupungissa

26. Kalastuselämyksiä kaupungeissa

Kun kalastusinto iskee, mutta ei ole mahdollista lähteä pidemmälle kalareissuille, ei hätää! Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs, vaan myös kaupunkien keskustat ja lähialueet tarjoavat monipuolisesti kalastusmahdollisuuksia. Joskus seudun paras apaja voi olla aivan kaupungin ytimessä. Kiva keino tutustua urbaaniin kaupunkikalastukseen, on osallistua kaverin kanssa rentoon Street fishing -kilpailuun. Ei muuta kuin etsimään kalastuselämyksiä myös kaupungeista – onkimalla, fongaamalla, laituripilkkimällä tai vaikkapa jigaamalla!

Kalastus maistuu – Kevään haastelista

Suhtaudutko kalastukseen  fiilistellen, hakien hyvää oloa? Vai innostutko teknisemmästä, ehkä hieman tavoitteellisemmasta suorittamisesta? Kumpi tahansa  tapasi onkaan, kalastus tarjoaa paljon elämyksiä. Haastammekin tänä vuonna kerryttämään niitä kaikkina vuodenaikoina. Tulosta alta haastelista käyttöösi, inspiroidu vinkeistä ja suuntaa kalalle. Vuoden lopussa lupaamme että olet monta kokemusta rikkaampi ja oppinut myös uutta.

Kireitä siimoja!

SOME

Katso vinkkivideoita

hashtag #kalastusmaistuu

merkitse @vapaa_ajankalastajat

 

TALVI

Kalastus maistuu – 52 tapaa innostua kalastuksesta!

1. Nautitaan oikeudestamme pilkkiä!

Talvi on täällä! Hyvä ja helppo tapa tutustua talviseen kalastusharrastukseen on lähteä pilkille. Pilkkiminen kuuluu yleiskalastusoikeuksiimme eli on rinnastettavissa jokamiehenoikeuksiin. Tiesitkö muuten, että pilkintä on ollut yleiskalastusoikeus vasta vuodesta 1996 asti? Nykyiset yleiskalastusoikeudet ovat tulosta yli 50 vuoden sinnikkäästä vapaa-ajankalastajien ja  heidän järjestöjensä tekemästä työstä. Aloittelijalle hyvä tapa tutustua pilkkiharrastukseen on lähteä pilkille kokeneen harrastajan seurassa, kalastusseuran mukana, tapahtumissa tai alkeiskurssilla. Pilkkimistä harrastaa Suomessa yli puoli miljoonaa ihmistä. Tule sinäkin mukaan!

Kalastus maistuu – 52 tapaa innostua kalastuksesta!

2. Tehdään kalankäsittelytaidosta kansalaistaito!

Kotimainen, itse kalastettu lähikala lautasella. Siinä kerrassaan erinomainen syy varata vuodesta ainakin joitain päiviä kalastukselle. Kalankäsittelytaitojen puuttuminen on monelle syy olla lähtemättä kalaan. Tänä vuonna opitaan kalankäsittelyn taitoja käytännön tekemisen kautta, joten veitsi käteen! Kalankäsittelyn, etenkin fileoinnin, oppiminen vaatii toistoja, joten suhtaudu taidon oppimiseen mielekkäänä matkana. Vain tekemällä ja toistamalla taidot kehittyvät. Kalankäsittelyn taito innostaa myös kalastusharrastuksen jatkamiseen. Ota haaste vastaan ja tehdään kalankäsittelytaidoista yhdessä kansalaistaito!

Kalastus maistuu – 52 tapaa innostua kalastuksesta!

3. Tapsipilkillä saa aloittelijakin saalista

Usein kuulee sanottavan seuraavaa: “Olen minä kerran tai kaksi käynyt pilkillä, mutta kun en ole saanut mitään.” Oletko kokeillut tapsipilkkiä? Siinä yhdistyy kahden pilkkityypin parhaat puolet: pystypilkin helppous ja nopeus sekä mormyskan eli morrin hyvä pyyntiteho. Tapsipilkillä voitetaan lukuisia pilkkikisoja ja lisäksi se on ehdottomasti paras valinta aloittelijan siiman päähän. Pystypilkki toimii painona, joka vie pyydön kalojen luo pohjan tuntumaan helposti ja nopeasti. Sen alla roikkuu pätkä ohutta siimaa, eli tapsi, ja sen päässä on pieni morri vaikka kärpäsentoukalla höystettynä. Tällainen syötitetty morri sujahtaa helposti ahvenen siinä missä monen muunkin kalan suuhun. Käyhän testaamassa!

Katso vaikka tämä:

Kalastus maistuu – 52 tapaa innostua kalastuksesta!

4. Tutustutaan täkyongintaan eli ismeteen

Täkyonginta eli “ismete” on jäältä tapahtuvaa ootto-ongintaa, jossa käytetään syöttinä täkykalaa. Kerrassaan hieno ja rento, mutta parhaimmillaan varsin jännittävä petokalojen talvinen pyyntimuoto.

Tyypillisesti talvisen täkyonginnan tavoitesaalis on hauki, mutta kyllä mm. ahventa, kuhaa ja madettakin menetelmällä pyydetään.

Kuollut täkykala eli syöttikala, vaikkapa särki, ripustetaan selästään koukkuun ja lasketaan jään alle pyyntiin. Sitten vain hauen tärppiä odottelemaan. Yksinkertaista, mutta luonnollisesti tähänkin pyyntimuotoon liittyy paljon hienosäätöä ja välinevaihtoehtoja, että homma rokkaa.

Kalastus maistuu – 52 tapaa innostua kalastuksesta!

5. Innostutaan kisaamisesta!

Osa meistä innostuu aina toisten – tai itsensä – vähintään leikkimielisestä haastamisesta, oli kyseessä  sitten lautapelit, kisaveikkaukset tai juoksukisa lounaspöytään. Jos tunnistat kilpailuvietin itsessäsi, kalastuskilpailut voivat olla juuri sinun juttusi. Lähestulkoon jokaiselta paikkakunnalta löytyy talviaikaan paikallisten kalastusseurojen järjestämiä pilkkikilpailuja, joten kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä kilpailuvastaavaan tai mennä paikalle avoimiin kilpailuihin. Kilpailujen kautta oppii ja koet mukavaa samanhenkistä yhteisöllisyyttä. Kipinää voi saada myös seuraamalla kilpailutapahtumia vaikka sosiaalisen median kautta. Ehkä sinäkin lähdet tänä vuonna mukaan?

Katso vaikka nämä:

Kalastus maistuu – 52 tapaa innostua kalastuksesta!

6. Vieheitä inventoimalla kalastusmuistojen äärelle

Kun pakkasmittari suosittelee pysymään sisätiloissa, on hyvä hetki keittää kupponen kuumaa ja inventoida pakeista ja laatikkojen pohjilta löytyvät vieheet. Tiesitkö, että vanhat ja rikkinäiset vieheet ja jigit voit nykyisin kierrättää? Tästä hyötyvät sekä ympäristö että aloittelevat kalastuksenharrastajat ja nuoret, joille kunnostetut vieheet päätyvät. Vieheiden tutkailu on myös hyvä syy vierailla vaikka omien vanhempien tai isovanhempien luona ja tutkia viehepakkeja yhdessä. Matkaan voi tarttua vieheitäkin arvokkaampia juttuja nimittäin kalastusmuistoja ja -tarinoita. Vinkki: vaihda vanhoihin vieheisiin yksihaarakoukut ja tuunaa isoisän vieheestä 2020-luvun ottipeli!

Kalastus maistuu – 52 tapaa innostua kalastuksesta!

7. Ruodottomat “ahvenhousufileet” ilahduttavat helppoudellaan

Ahven on yleinen koko maassa ja siksikin hyvä perusruokakala. Ahvenen käsittely ruodottomaksi kannattaa opetella, niin siitä saa helposti ja nopeasti raaka-ainetta monenlaisiin ruokiin. Ruodoton “housufile”  kypsyy kuumassa liemessä tai pannulla nopeasti ja on todellista pikaruokaa. Jos kalan laitto on tuntunut hankalalta ja ruodot ovat olleet este syömiselle, tämä tapa on sinua varten.  Ruodon löytänyt palkitaan muuten vapaa-ajankalastajien ruokapöydässä palkinnolla, joten tarkkuutta fileointiin!

Kalastus maistuu – 52 tapaa innostua kalastuksesta!

8. Lomaillaan kalastaen

Kotimaan talvilomareissuilla kannattaa ehdottomasti varata päivä tai pari kalastukselle. Innokkaimmille ei luonnollisestikaan viikko riitä, mutta on se hyvä alku. Eri puolelta Suomea löytyy hyviä pilkkikohteita ja etenkin lopputalvi auringon jo lämmittäessä houkuttelee nauttimaan pilkinnästä myös harrastusta aloittelevat. Itse valmistettu kalaruoka itse saalistetusta kalasta hellii lomallakin mieltä ja makuhermoja. Jätä siis stressi taakse, rakenna maittava kattaus retkieväitä, käännä katse kevätaurinkoon ja nauti lomalla talvikalastuksen tuomasta hyvinvoinnista omassa rauhassa tai läheisten kanssa. Minne sinä suuntaat tänä talvena lomakalaan?

Katso vaikka nämä:

  • Hiihtoloman tapahtumia 2024 tulossa pian! 

Kalastus maistuu – 52 tapaa innostua kalastuksesta!

9. Luotainpilkinnällä opit nopeasti uutta kalojen käyttäytymisestä

Pilkintää on tehty kautta aikain ns. sokkona, ja hyvällä menestyksellä. Kaikuluotainten käyttö pilkillä on kuitenkin viime vuosina lisääntynyt melkoisesti, ja ihan ymmärrettävästi. Luotaimen avulla pilkkijä saa näet myös ”silmät” jään alle. Luotaimen avulla näet nopeasti, että onko pilkkireiän alla autiota vai onko pilkin ympärillä ehkä arkoja kaloja pohtimassa nappaamista. On oikeastaan hämmästyttävää, miten paljon uutta oppia yksi pilkkipäivä luotaimen avulla voi antaa jopa vuosikymmeniä perinteisesti kalastaneelle pilkkikonkarille, erityisesti huonon syönnin päivinä. ”Oho, vuosien aikana hioutunut houkutusnykäykseni sai lähestyvän kalan vain karkaamaan pois pilkin luota” on yksi tyypillisimmistä luotaimen tarjoamista ensiopeista. Sitten vain toista taktiikkaa testaamaan! Joko sinä olet kokeillut luotainta talvipilkillä?

Katso vaikka tämä:

Kalastus maistuu – 52 tapaa innostua kalastuksesta!

10. Madepilkillä jännitystä kalareissuihin

Madepilkintä on jännää puuhaa. Tämä hämäräaktiivinen vesiemme mörkö tuntuu napatessaan todella siiman päässä ja on talvikauden herkku. Madeapajille kannattaa suunnata viimeistään iltahämärissä, jolloin kalat aktivoituvat. Parhaiten mateita tulee kuitenkin usein pimeän laskeuduttua. Madetta pilkitään varta vasten tehdyllä mademorrilla tai isolla jigipäällä. Pilkintätekniikkaan kuuluu olennaisena osana pilkin pompottelu pohjaa vasten ja ajoittaiset nostot pompottelujen välillä. Välillä kannattaa myös pitää pilkkiä hetken paikoillaan aivan pohjan tuntumassa. Madepilkin koukkuun pujotetaan syötiksi kuollut kala tai kalan pala, esimerkiksi särki, silakka, kuore, kiiski tai muikku. Muista ottaa pimeäpilkille mukaan kaveri, jäänaskalit, otsalamppu ja lämmintä juotavaa. Hyvä tapa tutustua mateenpilkintään on kalastusseurojen järjestämissä tapahtumissa. Aiotkos mennä?

Kalastus maistuu – 52 tapaa innostua kalastuksesta!

11. Itse tehty kalakeitto kruunaa arjen

Keittoon sopii lähestulkoon kala kuin kala. Talven ehdoton kausiherkku on madekeitto, jota  kannattaa mateen napattua valmistaa kerralla isompi satsi – joko perinteiseen tai moderniin tapaan omien mieltymysten mukaan. Maukkaan kalakeiton salaisuus kätkeytyy liemeen, joka kannattaa keittää itse. Kalaliemen keittäminen on suht nopea juttu, vartti riittää. Talven kalakeittoihin kannattaa kokeilla myös haukea, ahventa, kirjolohta tai eri kalojen sekoitusta. Keiton kokkaus yhdessä on mukavaa ja luovaakin puuhaa – ja syöminen vielä mukavampaa! Millaista kalakeittoa sinun keittiössä valmistuu?

Katso vaikka nämä:

Kalastus maistuu – 52 tapaa innostua kalastuksesta!

12. Kirrepilkillä nauttii koko perhe

Kirjolohen pilkintä on  jännittävä talvinen kalastusmuoto. Vahva kirjolohi tarjoaa vastusta siiman päässä ja jäälle nostamisessa kannattaakin muistaa maltti. Kirjolohta istutetaan paikoin lampiin ja järviin kalastajien iloksi ja näissä erityiskalastuskohteissa kalastaminen vaatii erillisen luvan. Kirjolohta voi pilkkiä läpi talven, mutta kalojen aktiivisuus ja saalisvarmuus on parhaimmillaan ensi- ja viimeisillä jäillä, sekä hetken istutusten jälkeen. Pyynti onnistuu aktiivipilkkien esimerkiksi reilun kokoisella morrilla tai pienellä pystypilkillä, joissa muutama kärpäsentoukka toimii mainiona syöttinä. Jos tärppiä odotellessa haluaa vaikka paahtaa vaahtokarkkeja nuotiolla, voi jään alle virittää ns. ootto-ongen ja siihen vaikkapa kirjolohen pyyntiin tarkoitettua tahnaa syötiksi. Kirjolohet ovat usein liikkeessä, minkä takia jatkuva nopeatempoinen paikan vaihto ja kalojen aktiivinen etsiminen ei ole tarpeen. Oleellisempaa on löytää sopiva kohta, mistä kalojen voi olettaa uivan, ja sopiva syvyys, millä kalat kulloinkin uivat. Joskus kalat voivat olla hyvin matalassa, aivan jään alla, ja joskus selvästi syvemmällä.

Kirjolohikohteiden läheltä löytyy usein hyvin palveluita, kuten wc-tila ja nuotiopaikka, joten kirjolohen pilkintä sopii erinomaisesti koko perheelle.

Kalastus maistuu – 52 tapaa innostua kalastuksesta!

13. Pikkukaloista maittavaa arkiruokaa

Pilkillä tulee joskus paljon pientä kalaa, vaikka isompia toivoisi. Pienikokoisten kalojen vieroksuminen ei kannata edes niiden käsittelyn tai ruotoisuuden vuoksi. Tietysti täytyy pitää mielessä, että niiden käsittelyä helpottaa ohutteräinen lyhyehkö veitsi sekä kapeateräiset sakset tai kalapihdit. Ruoto-ongelma voidaan myös ohittaa helposti kypsentämällä kokonaisia perattuja kaloja maustekastikkeessa uunissa, jonka lämmössä kalojen ohuet ruodot pehmenevät helposti nautittavaksi ja tuloksena on maukas ja terveellinen kalaruoka.  Miten sinä teet pienet kalat ruoaksi? Katso tästä yksi vaihtoehto, jota on helppo soveltaa.

Kalastus maistuu – Talven haastelista

Suhtaudutko kalastukseen  fiilistellen, hakien hyvää oloa? Vai innostutko teknisemmästä, ehkä hieman tavoitteellisemmasta suorittamisesta? Kumpi tahansa  tapasi onkaan, kalastus tarjoaa paljon elämyksiä. Haastammekin tänä vuonna kerryttämään niitä kaikkina vuodenaikoina. Tulosta alta haastelista käyttöösi, inspiroidu vinkeistä ja suuntaa kalalle. Vuoden lopussa lupaamme että olet monta kokemusta rikkaampi ja oppinut myös uutta.

Kireitä siimoja!

SOME

Katso vinkkivideoita

hashtag #kalastusmaistuu

merkitse @vapaa_ajankalastajat

 

Kalastus maistuu vinkkejä!

Hauen fileointi

Hauesta ruodotonta – y-ruodon poisto

Särkikalasta filettä

Ahven ruodottomaksi housufileeksi

Mateen nylkeminen

Mateen evien ja eväruotojen poisto

Mateen perkaaminen

Mateen perkaaminen