Lausunto kalastuslain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän mietinnöstä, 24.5.2012
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) käsitteli mietinnön esityksiä kalastuslain uudistamiseksi kevätkokouksessaan 28.4.2012, joka antoi asiasta yksimielisen kannanoton. Kevätkokouksen päätöksen mukaisesti vapaa-ajankalastajapiireiltä pyydettiin kannanottoja liitettäväksi keskusjärjestön lausuntoon.
SVK:n hallitus esittää kunnioittavasti järjestön kevätkokouksen ja vapaa-ajankalastajapiirien kannanottojen pohjalta keskusjärjestön lausunnon asiasta. Lausunnon tarkemmat perustelut on esitetty mietintöön liitetyssä, työryhmän jäsenenä olleen SVK:n edustajan (Ilkka Mäkelä) eriävässä mielipiteessä.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kevätkokous 28.4.2012
Perussäädökset ja kalastusoikeuden sisältö
– kokonaisuudistuksessa tulee tarkistaa kalastusoikeuden sisältöä: oikeus päättää kalastuksen järjestämisestä ja kalakantojen hoidosta tulee siirtää toimimattomilta osakaskunnilta kalastusalueille
– kalastusoikeutta ja erityisesti oikeutta määrätä kalastuksesta ja kalakantojen hoidosta tulee tarkastella myös suhteessa perustuslain mukaiseen vastuuseen ympäristöstä ja mahdollisuuteen vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon, kuten myös Århusin yleissopimus ja EIFAC:in Code of Conduct for Recreational Fisheries (Hyvän vapaa-ajankalastuksen ohje) edellyttävät
Yleiskalastusoikeudet ja kalastusluvat
Yleiskalastusoikeuksia tulee kehittää niin, että
– läänikohtaiseen ja valtakunnalliseen viehekorttiin lisätään mahdollisuus eri maksusta useamman vieheen käyttöön vetouistelua varten
– maksuttomaan ongintaan sisällytetään heittämiseen soveltuvan kelan käyttö ja muut nykyaikaisen onginnan muodot
– kalastus katiskalla maksuttomaksi jokamiesoikeudeksi
– läänikohtaista ja valtakunnallista viehekorttia kehitetään kattamaan myös muut vastaavat aktiivikalastuksen muodot
– Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma edellyttää yleiskalastusoikeuksien kehittämistä
Mietinnön esitystä 65 vuotta täyttäneiden maksuttomien yleiskalastusoikeuksien poistamisesta ei tule toteuttaa, koska
– se vähentää ikääntyvän väestön hyvinvointia ylläpitävää, monipuolista ja monilajista kalastusharrastusta ja vaikeuttaa kalastusharrastuksen siirtämistä uusille sukupolville
Mietinnön esitystä maksullisen yleiskalastusoikeuden sulauttamisesta osaksi veroluontoista maksua ei tule tehdä, koska se poistaa mahdollisuuden kehittää maksullisesta yleiskalastusoikeudesta monipuolinen viehekalastuksen lupajärjestelmä.
Lisäksi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö katsoo, että lakia uudistettaessa tulee mahdollistaa
– kalastuskilpailujen ja hoitokalastuksen saaliin myyminen hyötykäyttöön ja
– kaupallisten kalastajien pyydysten, kuten rantanuotan, käyttö hoitokalastuksessa ja kyläyhteisöjen tms. järjestämissä tilaisuuksissa.
Kalastuksen rahoitusjärjestelmä
– tarvittavan rahoituksen arvioimiseksi tulee tehdä selvitys nykyisten kalastuksenhoitomaksuvarojen käytön tehokkuudesta, tarkoituksenmukaisuudesta, uusista kehittämistarpeista ja säästökohteista.
– mietinnössä esitetty rahoitustarve on ylimitoitettu eikä perustu arvioon nykytilanteesta tai kehittämistarpeista
– rahoituksen keskeisenä tavoitteena tulee kalakantojen hoidon ja kalastuksen säätelyn rinnalla olla kalastusharrastuksen ylläpitäminen ja lisääminen
– perusteettomat korvaukset onginnasta ja pilkinnästä tulee poistaa
– käyttäjä maksaa -periaatteen mukaisesti myös kalastusoikeuden haltijat osallistuvat kalastuksen säätelystä ja kalakantojen hoidosta aiheutuviin kustannuksiin kalastusaluetoiminnan kustannuksiin
– kalastuksen harrastajilta kerättävien varoja ei tule käyttää kalastusoikeuden haltijalle kuuluvien kustannusten kattamiseen tai elinkeinokalastuksen edistämiseen ja neuvontaan
Rahoitusmalli
Yhden kortin malli tulee hylätä esitetyssä muodossaan, koska se
– ei ole käyttäjä maksaa -periaatteen mukainen eikä asiakasystävällinen
– ei ylläpidä tai lisää kalastusharrastusta
– poistaa 65 vuotta täyttäneiden maksuttomat yleiskalastusoikeudet ja estää maksullisten yleiskalastusoikeuksien kehittämisen
Kalakantojen hoito ja kalastuksen säätely
– kalastusalueen toimintamahdollisuuksia tulee lisätä siirtämällä kalastuksesta ja kalakantojen hoidosta päättäminen osakaskunnilta kalastusalueille
– kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman sitovuutta tulee lisätä niin, että siitä tulee aidosti kalakantojen hoitoa ja käyttöä ohjaava väline
– kalastusalueiden rajaukset tulee pääsääntöisesti tehdä vesienhoitoalueiden osa-alueiden (63 kpl) mukaisesti, jolloin kalastusalueiden määräksi tulisi runsaat 60
– vapaa-ajankalastajien ja ammattikalastajien järjestöille tulee antaa mahdollisuus nimetä edustajansa kalastusalueen hallitukseen (kiintiöpaikat)
Vaelluskalat
– mahdollisimman suuri osa vaelluskalakantojen hoitoa ja käyttöä koskevasta säätelystä, kuten esimerkiksi nykyinen asetustasoinen lohen merikalastuksen säätely, tulee tehdä lakitasolla
– istukkaiden merkintävelvollisuudesta tulee säätää lailla
– säätelyssä tulee huomioida se, että monet vaelluskaloista käsittävät useita erilaistuneita, elinvoimaisuudeltaan ja suojelutarpeeltaan erilaisia kantoja, siksi lain tulee mahdollistaa kantakohtainen kalastuksen säätely ja tarvittaessa kieltää useampaan kantaan yhtäaikaisesti ja samalla alueella kohdistuva sekakantakalastus
Vapaa-ajankalastajapiirien lausunnot, yhteenveto
– Piirien lausunnot kokonaisuudessaan
SVK:n 13 vapaa-ajankalastajapiiristä kirjallisen lausunnon mietinnöstä antoi 11 piiriä. Vapaa-ajankalastajapiirien kirjalliset lausunnot ovat tämän lausunnon liitteinä.
Etelä-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri ilmoittaa, että sillä ei ole lisättävää kevätkokouksen kannanottoon.
Etelä-Savon vapaa-ajankalastajapiiri yhtyy kevätkokouksen kannanottoihin koskien yleiskalastusoikeuksia ja kalastuslupia, kalastuksen rahoitusjärjestelmää ja rahoitusmallia sekä kalakantojen hoidon järjestämistä.
Lisäksi vapaa-ajankalastajapiiri esittää, että lupajärjestelmän kehittämistä omistajalta hankittavan luvan osalta tulee kehittää suuntaan, jossa saavutetaan mahdollisimman suuret yhtenäislupa-alueet.
Ammattimaisesti kalastavien mahdollisuutta päästä kalastamaan vajaasti hyödynnetyillä vesialueilla tulee parantaa viime kädessä viranomaispäätöksellä.
Etelä-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri kiinnittää lausunnossaan erityistä huomiota kalastusalueiden toimivallan parantamiseen. Kalastonhoidon ja kalastuksen suhteen osakaskuntein tulee olla alisteisia kalastusalueille, eikä päinvastoin kuten mietinnössä esitetään. Mietinnön mukaisena yksikin osakaskunta voisi toimillaan vaikeuttaa oleellisesti koko alueen kalastonhoitoa ja kalastusta vastoin kalastusalueen päätöksiä, mikä voi olla ristiriidassa yleisen edun kanssa.
Piirin mukaan mietinnössä on jätetty kokonaan vaille huomiota viime aikojen vapaa-ajankalastuksessa tapahtuneet muutokset. Siian onginta on tullut hyvin suosituksi, ja tapahtuu enimmäkseen kelalla varustetulla onkilaitteella. Vetouistelusta on kasvanut hyvin merkittävä kalastusmuoto. Mietintö ei ota mitenkään huomioon kummankaan kalastustavan erityisvaatimuksia. Sama koskee myös esim. sukelluskalastusta ja tuulastusta.
Piiri yhtyy kevätkokouksen kannanottoihin koskien yleiskalastusoikeuksia ja kalastuslupia, kalastuksen rahoitusjärjestelmää ja rahoitusmallia sekä kalakantojen hoidon järjestämistä.
Hämeen Vapaa-ajankalastajapiiri vastustaa verojen ja maksujen yhdistämistä. Piirin mukaan osakaskunnat ja kalastusalueet ovat liian pieniä yksikköjä toimimaan kokonaisvaltaisesti kalavesien hyväksi. Päätäntävalta kalastuksesta ja kalavesien hoidosta tulee keskittää kalatalousalueille.
Kalatalousviranomaiset on velvoitettava suojelemaan uhanalaisia kalakantoja riittävin toimin.
Piiri yhtyy kevätkokouksen kantaan lupajärjestelmän kehittämisestä ja edellyttää, että maksuttoman onginnan määritelmään tulee sisällyttää kaikki kelaonginnan muodot.
Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin mukaan kukaan ei kiellä kotimaisen luonnonvaraisen kalan terveysvaikutuksia. Kuitenkaan kotimaisen tuoreen kalan saanti ei ole mikään itsestäänselvyys muille kuin kalastuksen harrastajille.
Kalastus kaikissa muodoissaan saa harrastajansa liikkumaan. Mielekäs liikunta ja oikeanlainen terveellinen ravinto yhdessä edistävät kalastuksen harrastajien terveyttä ja mahdollistavat omatoimisen selviytymisen arjen askareissa pidempään. Kaikki tämä yhdessä säästää niukkoja terveyden- huollon varoja pitkällä aikavälillä huomattavasti enemmän kuin ne rahat, jotka kertyvät kalastuksenhoitomaksuina. Siksi piiri vastustaa 65 vuotta täyttäneiden maksuttomien kalastusoikeuksien poistamista.
Piiri yhtyy kevätkokouksen näkemykseen kalastuslupajärjestelmästä ja rahoitusmallista.
Kainuun Vapaa-ajankalastajat ilmoittivat yhtyvänsä SVK:n kevätkokouksen asiasta antamaan lausuntoon.
Keski-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri yhtyy lausunnossaan Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön kevätkokouksessa 28.4.2012 tehtyjen linjausten taakse. Linjaukset ovat kaikkia kalastajia tasapuolisesti kohtelevat ja edistävät kalastusharrastuksen jatkuvuutta.
Lapin Vapaa-ajankalastajien mukaan kalastuslupa on saatava kalastustavan mukaan ja esitetty valtakunnallinen kortti sopii vapakalastajille. Viehekalastus ja vetouistelu tulee määritellä kalastuslain uudistamisessa ja molemmille kalastustavoille tarvitaan valtakunnallinen lupa.
Kotitarvekalastuksen määritelmä tulee säilyttää kalastuslaissa eikä kalastusta saa rajoittaa esim. kuuden verkon enimmäismäärällä.
Lapin Vapaa-ajankalastajien mielestä muidenkin kuin ammattikalastajien tulee voida käyttää kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä mm. hoitokalastuksessa.
Rahoituksen järjestämiseksi kaikkien 18 vuotta täyttäneiden kalastajien onkijoita ja pilkkijöitä lukuun ottamatta tulee maksaa kalastuksenhoitomaksu.
Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajien mielestä yleiskalastusoikeuksia tulee kehittää Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti ja piiri yhtyy kevätkokouksen kannanottoihin kalastuslupajärjestelmästä ja vapaa-ajankalastajilta kerättävien maksujen käytöstä; varoja tulee kohdentaa kalastusharrastuksen lisäämiseen ja kalakantojen hoitoon.
Onginnan ja pilkinnän perusteettomat omistajakorvaukset tulee piirin mielestä poistaa.
Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri yhtyy kevätkokouksen kannanottoon ja toteaa lisäksi, että kalastuslaista tulisi tehdä nykyistä tasa-arvoisempi suhteessa ammattikalastukseen. Piirin mielestä vapaa-ajankalastuksen merkitys on kaikilla mittareina mitattuna suurempi kuin ammattikalastuksen.
Ammattikalastajiksi tulisi piirin mielestä luokitella vain ne kalastajat, joiden tuloista kalastuksen osuus on vähintään 30 %.
Pohjois-Karjalan Vapaa-ajankalastajapiiri toteaa, että Pohjois-Karjalassa on jo mietinnön mukaiset suuret ja ammattimaisesti hoidetut kalastusalueet. Piirin mielestä toimimattomien ja pienten osakaskuntien tehtävät tulisi kaikilta osin siirtää kalastusalueiden hoidettaviksi. Esitettyjen kalastusalueiden hallinnossa tulee turvata vapaa-ajankalastajien edustus.
Piiri ei hyväksy kalastusoikeuden haltijalle kuuluvien kustannusten kattamista vapaa-ajankalastajilta kerättävillä maksuilla, joita ei saa käyttää myöskään elinkeinokalastuksen edistämiseen ja neuvontaan.
Piiri vastustaa kalastuksenhoitomaksun ja viehekalastusmaksun yhdistämistä eri kalastajaryhmiä epäoikeudenmukaisesti kohtelevana ja yhtyy kevätkokouksen yleiskalastusoikeuksia ja kalastuslupia koskevaan kantaan.
Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri vastustaa kevätkokouksen lupajärjestelmää koskevia esityksiä, eläkeläisten maksuttomien yleiskalastusoikeuksien säilyttämistä sekä onginnasta ja pilkinnästä maksettavien omistajakorvausten poistamista.
Piirin mielestä kotitarvekalastuksessa ei tule sallia tehokkaiden pyydysten käyttöä. Lisäksi piiri vastustaa mahdollista kalastusalan ”etujärjestöjen” yhdistämistä.
Pohjois-Savon Vapaa-ajankalastajapiiri kannattaa kaikilta osin kevätkokouksen kannanottoa. Piiri korostaa erityisesti sitä, että 65 vuotta täyttäneiden maksuttomat kalastusoikeudet tulee säilyttää, vetouistelijoille luodaan viehekortti ja ongintaa, pilkintää ja katiskakalastusta kehitetään maksuttomina jokamiesoikeuksina. Piiri ei hyväksy esitettyä yhden kortin mallia.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
Hallituksen kokous 24.5.2012
Ilkka Mäkelä
toiminnanjohtaja