Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi kalastusasetuksen muuttamisesta, 9.2.2012
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry esittää lausuntonaan seuraavaa:
Asetusehdotuksen 16 §:ssä on määritelty kalastuslain 33 §:n 1 momentissa tarkoitettuna selvästi havaittavana merkkinä lukuisia erilaisia vaihtoehtoja pyydysten merkitsemiseksi. Monien erilaisten merkkien käyttö vaikeuttaa veneilijöiden ja uistinkalastajien havainnointia pyydysten sijainnista ja suunnasta. Ehdotettua yksinkertaisempi ja selkeä pyydysten merkintä helpottaisi myös käytettävien ja myytävien lippusalkojen yleistymistä.
SVK esittää, että momentin 1 kohdassa 1) katiska, merta, pikku- ja rantarysä tulee merkitä vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla, taikka vedenpinnan yläpuolella olevalla kolmion tai neliönmuotoisella lipulla, jonka kanta ja korkeus ovat vähintään 15 senttimetriä.
2) muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut seisovat ja kiinteät pyydykset tulee varustaa samanvärisillä ja muotoisilla merkeillä pyydyksen molemmista päistä, vähintään 1,5 metriä vedenpinnasta nousevaan salkoon (lippusalko) kiinnitetyllä kolmion tai neliönmuotoisella lipulla, jonka kanta ja korkeus ovat vähintään 30 senttimetriä.
Jos tässä kohdassa tarkoitettu pyydys tai jokin pyydyksen osa, lukuun ottamatta pyydyksen merkkejä sekä nämä pyydykseen liittäviä köysiä, ulottuu lähemmäksi kuin kolme metriä veden pintaa, pyydys on merkittävä kahdella päällekkäisellä lipulla.
Pyydyksen pituuden ylittäessä 120 metriä, sen suunta on osoitettava käyttämällä yhtä tai useampaa vähintään 15 senttimetriä veden pinnan yläpuolelle ulottuvaa välikohoa jokaista alkavaa 120 metriä kohden.
3) jäältä kalastettaessa pyydyksen asettamista tai kokemista varten tehdyt avannot tulee merkitä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla.
Momentin 1 kohdassa 2) ja 3) tarkoitetut pyydysmerkit tulee varustaa kaikkiin sivusuuntiin näkyvällä vähintään 2 senttimetriä korkealla valkoisella heijastimella. Merkit pyydyksiin liittävien köysien on oltava uppoavia tai ne on painotettava.
Asetusehdotuksen 16 a § selkeyttää kalastuksenvalvojien, viranomaisten tai vesien käyttäjien mahdollisuuksia tarvittaessa saada selville pyydyksen asettaja.
Asetusehdotuksen 16 b § korostaisi tarpeettomasti yleiskalastusoikeuksien mahdollista haittaa tietyille pyydyksille. Kalastuslain 1982/286 aikana ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisivät erityistä kiinteiden tai verkkopyydysten merkintää yleiskalastusoikeudella kalastavien takia.
SVK esittää, että pyydysten selvästi havaittava merkintä olisi yhtenäistä ehdotuksen 16 §:n kohdan 2) ja 3) tarkoitettujen seisovien ja kiinteiden pyydysten sekä kalastuslain 39 §:ssä mainitussa kiinteän tai verkkopyydyksen merkinnässä.
Yhtenäinen ja selvästi havaittava pyydysten merkintä lisäisi vesiliikenteen ja muiden vesienkäyttäjien turvallisuutta sekä ehkäisisi vetouistelijoiden törmäämistä pyydyksiin.
Asetusehdotuksen 47 § kalastuksenvalvojan kokeesta takaa yhdenvertaiset edellytykset kalastuksenvalvojan kokeelle koko maassa.
Asetusehdotuksen 48 § kalastuksenvalvojan koulutuksesta tulee määritellä riittävän laajasti kalastuksenvalvojalta edellytettävät vaatimukset.
Asetusehdotuksen 49 § päivittää voimaantulevat kalastuslain muutokset.