Kaakkois-Suomen ohjelma

Lausunto luonnoksesta Kaakkois-Suomen vapaa-ajankalatalouden kehittämisohjelmaksi, 6.7.2009 

Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää pyydettynä
lausuntonaan luonnoksesta Kaakkois-Suomen vapaa-ajankalatalouden
kehittämisohjelmaksi kunnioittaen seuraavaa.

Luonnoksessa
on tarkoitus tarkastella aiempaa kehittämisohjelmaa, kuvata alueen
nykytilaa ja esittää uuden ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet niiden
saavuttamiseksi.

Edellinen kehittämisohjelma

Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö pitää alueellisia
kehittämisohjelmia tärkeänä osana vapaa-ajankalastuksen kehittämistä.
Suunnitelmien päivittäminen antaa hyvän tilaisuuden niiden
toteuttamisen seurantaan ja mahdollisiin tarkistamisiin.
Aiempi
kehittämisohjelma laadittiin viime vuosituhannen lopussa ja siinä
esitettiin seitsemän hanketta ja 20 erilaista toimenpidettä
vapaa-ajankalastuksen kehittämiseksi.
Luonnoksessa
uudeksi kehittämisohjelmaksi edellistä ohjelmaa on esitelty 10 rivillä.
Niihin ei sisälly arviota ohjelman toteutumisesta yleisesti,
hankekohtaisesti tai erillisten toimenpiteiden osalta. Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä tämä on merkittävä
puute.

SVK
esittää, että luonnosta täydennetään arviolla edellisen
kehittämisohjelman toteutumisesta. Siihen tulisi sisältyä kuvaus
hankkeiden ja toimenpiteiden toteutumisesta sekä esitykset
mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

Nykytilan kuvaus

Nykytilan
kuvaus antaa laajan ja perusteellisen kuvan Kaakkois-Suomen kalavesien
ja kalakantojen tilasta, niiden hoidosta ja eri kalastusmuotojen
harrastuksen laajuudesta ja harrastajien lukumäärästä.
Kuvaus
sisältää myös arvion kalastusmahdollisuuksista, tiedot
kalastusmatkailusta ja alueen vapaa-ajankalastuksen keskeisistä
toimijoista.
Ansiokkaan
kuvauksen puutteena voidaan pitää sitä, että siitä puuttuu tiedot
toiminnasta, jolla kalastusharrastusta tehdään tunnetuksi ja jolla
aktiivisesta pyritään ylläpitämään ja lisäämään kalastusharrastusta.
Tällaista toimintaa ovat mm. vapaa-ajankalastajapiirien ja niiden
jäsenseurojen toiminta koululaisten, muiden nuorten ja lasten
kalastusharrastuksen edistämiseksi. Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestö yhdessä alueen seurojen kanssa on toteuttanut alueella
mm. Kalakaveri -hanketta, jossa yhdessä muiden nuorten järjestöjen
kanssa kalastukseen on tutustutettu tuhansia lapsia ja nuoria.
Kalastuksen tunnettavuuden kannalta merkittäviä ovat myös lukuisat
kalastuskilpailut, joita alueella on järjestetty kaikilla tasoilla,
mukaan lukien monet onginnan ja pilkinnän suomenmestaruuskilpailut.

SVK esittää, että kehittämisohjelmaa täydennetään kuvauksella kalastusharrastuksen tunnettavuuteen, jatkuvuuteen  ja lisäämiseen tähtäävästä toiminnasta, jota keskusjärjestö, vapaa-ajankalastajapiirit ja -seurat alueella tekevät.

Kehittämisohjelman tavoitteet ja toimenpiteet

Tavoitteiden
ja toimenpiteiden tarkoituksiksi ohjelma esittää tärkeiden saalislajien
lisääntymisedellytysten parantamista, luonnonvaraisten ja usein
uhanalaisten kalakantojen elvyttämistä ja luontaisesti lisääntyvien
kalalajien arvostuksen lisäämistä. Kalastusharrastuksen jatkuvuuden
kannalta tärkeäksi kohderyhmäksi esitetään lapset ja nuoret.
Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamiseksi ohjelma esittää 10 hanketta, joista  Kalakantojen
hoidon ja kalastuksen järjestämisen osalta kehittämisohjelma on kattava
ja luonee edellytyksiä vapaa-ajankalastuksen kehittämiselle
Kaakkois-Suomessa.
Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä aktiivisen
kalastusharrastuksen ylläpitämisen ja lisäämisen pitäisi kuitenkin olla
paremmin edustettuna kehittämisohjelman hankkeissa.
Kehittämisohjelman
hankkeen kuusi toimenpiteet kuvaavat hyvin Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestön nykyistä toimintaa Kaakkois-Suomen alueella. Sitä
rahoitetaan kalastuksenhoitomaksuvaroilla, SVK:n varoilla ja seurojen
jäsenten talkootyöllä (MMM ja Kaakkois-Suomen TE -keskus). Kalatalouden
keskusliiton tai kaupunkien ja kuntien osuus rahoituksessa on vähäinen.

Toiminnan
ongelmana on ollut, että sen suunnitteluun, ohjaamiseen ja käytännön
toteuttamiseen ei ole alueella ollut omaa työntekijää.
kuusi
liittyy kalakantojen hoitoon ja kalastuksen järjestämiseen ja muut
hankkeet kalastusmatkailuun, kalastuspaikkojen kehittämiseen,
toimintaan kalastusharrastuksen tunnetuksi tekemiseksi ja kalastusalan
järjestöjen yhteistoimintaan.

SVK
esittää, että kehittämisohjelmaan lisätään joko omana hankkeenaan tai
osana hankkeen kuusi toimenpiteitä vapaa-ajankalastusta ohjaavan
työntekijän toimen perustaminen Kaakkois-Suomen alueelle. Työntekijän
palkkaamisesta vastaa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja
osarahoittajana on TE -keskus.

Hankkeiden
vastuu- ja yhteistyötahojen nimeäminen ohjelmassa on jossain määrin
sekavaa ja epäselväksi jää, mitä tarkoitetaan tai mitä eroa on
kalastusalan neuvontajärjestöillä ja kalatalouden neuvontajärjestöillä.
Tulkinnasta
riippuen vapaa-ajankalastajien järjestöillä ei olisi kehittämisohjelman
mukaan mitään roolia kalastuspaikkojen kehittämisessä tai
kalastusmatkailun edistämisessä.

SVK
esittää, että kehittämisohjelmassa mainitut vastuu- ja yhteistyötahot
määritellään paremmin ja että vapaa-ajankalastajat nimetään osapuoliksi
kalastuspaikkojen ja kalastusmatkailun kehittämisessä.

Lopuksi
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö pyytää korjaamaan järjestön henkilöjäsenmäärän: se on 51 000 jäsentä.
Lisäksi kalastusalueiden lukumäärästä olisi syytä käyttää vain yhtä lukua, joka lienee 223.