Valitus Inkoon kalastuskiellosta

Valitus kalastuskiellosta Inkoon merialueella: Torbackaviken ja Kallerfjärden, Svenviken ja Gyltholmen etelään, Kyrkfjärden ja Barkarsundet sekä Espingsfjärden ja Skansfjärden, 4.6.2018

Päätös, johon haemme muutosta

Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK) on tyytymätön viitteessä mainittuun päätökseen, jossa ELY-keskus on kieltänyt kalastuksen onkimista lukuun ottamatta asiakohdassa mainituilla alueilla Inkoossa. Kielto on voimassa vuosittain 15.5.-30.6. välisenä aikana vuoden 2020 loppuun saakka. Päätös pantiin voimaan muutoksenhausta huolimatta.

Uusittu kalastuslaki (2015/379) siirsi alueellista kalastuksen säätelytoimivaltaa kalastusalueilta kalastusviranomaisille.  Tästä syystä Inkoon kalastusalue haki ELY-keskukselta aiemman päätöksensä mukaisen kuhan rauhoituksen jatkoa ko.  alueille. Kalastusalueen v. 2017 rauenneen päätöksen ja sen ELY-keskukselle tekemän hakemuksen mukaan ”kuhan kalastus alueilla on kielletty, jos kuhaa saadaan muun pyynnin yhteydessä, tulee kuha päästää välittömästi takaisin veteen”.

SVK ei lausunnossaan 1.12.2017 ELY-keskukselle (ohessa) vastustanut hakemusta, mutta piti parempana kuhan rauhoitusaikana 15.5.-15.6 välistä aikaa ja katsoi, että alueelle pitää saada nopeutetulla aikataululla kuhan alamitta nousemaan 42 senttimetriin kaikkien kalastajaryhmien osalta.

ELY-keskus toteaa päätöksessään, ettei sillä ole toimivaltaa rauhoittaa kuhaa uuden kalastuslain nojalla, vaan tähän tarvitaan kalastuslain 55 §:n mukainen valtioneuvoston asetus. Tästä johtuen ELY-keskus kielsi kalastuslain 53 §:n nojalla kaiken kalastuksen alueilla onkimista lukuun ottamatta. ELY-keskus katsoo päätöksessään, että kuhan 40 senttimetrin alamitta kaupallisilla kalastajilla on riittävä vuoden 2018 loppuun saakka ja että alamitta tulee muuttaa 42 senttimetriin vasta tämän jälkeen.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön vaatimus

Vaadimme, että ELY-keskuksen kalastuskielto kumotaan ja, että ko. alueilla kielletään 15.5.-15.6 välisenä aikana:

  • alle 42 senttimetristen kuhien saaliiksi ottaminen I-ryhmään kuuluvien kaupallisten kalastajien osalta ja
  • 42 senttimetristen ja tätä kookkaampien kuhien saaliiksi ottaminen kaikkien kalastajaryhmien osalta.

Perustelut vaatimukseemme

Kalastuslain 53 §:n mukaan kalastuskielto voidaan antaa, jos vesialueella esiintyy kalalaji- tai- kanta, jonka elinvoimaisuus tai tuotto on heikentynyt tai vaarassa heikentyä tai vesialue on keskeinen kalalajin tai- kannan lisääntymisen kannalta. ELY-keskuksen päätöksen ainoana perusteena antaa kaikkia kalalajeja koskeva totaalinen kalastuskielto ko. alueilla on se, ettei ELY-keskuksella ole toimivaltaa rauhoittaa kuhaa.

Kalastuslain 53 §:n mukaan ELY-keskuksen kiellot tai rajoitukset eivät saa rajoittaa kalastusoikeuden hyödyntämistä enempää kuin on välttämätöntä rajoituksen tai kiellon tavoitteen saavuttamiseksi.

Katsomme, että ELY-keskuksen päätös on aivan liian järeä kiellon tavoitteisiin nähden. Onkimista lukuun ottamatta olevalla kalastuskiellolla rajoitetaan ko. alueiden yleiskalastusoikeuksia perusteettomasti ja kohtuuttomasti kolmen vuoden ajan. ELY-keskuksen antama kalastuskielto koskee kaikkia kalalajeja ja onkimista lukuun ottamatta kaikkia pyyntimuotoja, mitä ei ole perusteltu, vaikka kalastusalue haki pelkästään kuhalle rauhoitusta.

ELY-keskuksen tekemä päätös poikkeaa huomattavasti kalastusalueen hakemuksesta, josta järjestömme antoi ELY-keskukselle liitteenä olevan lausuntonsa. SVK ja mahdollisesti myös hakija olivat siinä vaiheessa (SVK:n lausunto 1.12.2017!) hyvässä uskossa, että tarkoituksena oli jatkaa alueilla ollutta kuhan rauhoituspäätöstä. Katsomme, että ELY-keskuksen olisi tullut pyytää järjestöltämme uusi lausunto kalastusalueen huomattavasti muuttuneesta säätelystä ennen lopullista päätöksen tekoa.

ELY-keskus on viitekohdassa mainitussa päätöksessään kieltänyt kalastuksen myös Ingarskilanjoen edustan merialueella 1.9.-30.11. välisenä aikana lukuun ottamatta viehekalastusta, muuta koukkukalastusta ja katiskapyyntiä. Päätöksellä pyritään suojelemaan em. jokeen syksyllä nousevaa äärimmäisen uhanalaista meritaimenkantaa.  Kyseessä oleva kalastuksen rajoitusalue sijaitsee asiakohdassa mainittujen kalastusrajoitusalueiden läheisyydessä. SVK ei vastustanut hakemusta, joka oli identtinen kalastusalueen aiemman päätöksen kanssa, mutta ihmettelee, miksi ELY-keskus tässä tapauksessa kuitenkin salli laajemman pyyntivälinekirjon kieltolaueella.

Kuhan alamitta on kalastusasetuksen (2015/1360) 2 §:n mukaan 42 senttimetriä. Suomenlahden I-ryhmään kuuluvilla kaupallisilla kalastajilla alamitta on kuitenkin asetuksen mukaan 40 senttimetriä vuoden 2018 loppuun saakka.

Vaikka rauhoituspäätökset eivät kuulu ELY-keskuksen toimivaltaan, olisi ELY-keskus aivan hyvin voinut soveltaa uusitun kalastuslain 53 §:n kohtaa 5), jonka mukaan ELY-keskus voi kieltää tiettyä kokoluokkaa olevien kalojen saaliiksi ottamisen.

Kalastusasetusta ja SVK:n vaatimaa muutospäätöstä noudattamalla päästään samaan lopputulokseen kuin aiemmalla kuhan rauhoittamisella eli ko. alueilta saatuja kuhia ei tule ottaa saaliiksi niiden kutuaikana.

Valitusoikeutemme

Helsingin hallinto-oikeus jätti 20.12.2016 (nro 16/1435/1) tutkimatta valituksemme ELY-keskuksen päätöksestä, jossa ammattikalastajalle myönnettiin poikkeuslupa kalastaa isorysällä Ingarskilanjoen suun edustan merialueen kieltoalueella. Hallinto-oikeus katsoi, ettei valituksenalainen päätös välittömästi vaikuta tai ole vaikuttanut järjestömme oikeuksiin tai velvollisuuksiin ja järjestömme etuun. Järjestöllämme ei katsottu olevan valitusoikeutta.

Valituksemme hylättiin myös Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. KHO:n 12.4.2018 tekemällä vuosikirjapäätöksellä. KHO totesi, ettei uuden kalastuslain säätämisen yhteydessä tehty muutoksia lain muutoksenhakua tai järjestöjen valitusoikeutta koskeviin säännöksiin ja katsoi, että kalastuslain säätäjän on katsottu valinneen ratkaisun, jossa kansallisten ja alueellisten järjestöjen osallistumismahdollisuudet turvataan ensisijaisesti kalatalousaluetta ja alueellista kalatalouden yhteistyöryhmää koskevan sääntelyn kautta.

Katsomme olevamme asianosaisia tässä ELY-keskuksen kalastuskieltopäätöksessä, joka vaikuttaa välittömästi järjestömme oikeuksiin ja etuun.

Perustelumme ovat seuraavat:

Kuten säännöissämme todetaan, järjestöjemme tarkoituksena on:

  • Kehittää vapaa-ajankalataloutta ja kalavesien hoitoa sekä kalastuskulttuuria.
  • Edistää kalavesiin liittyvää luonnon- ja ympäristönsuojelua, luonnon virkistys- ja moninaiskäyttöä sekä luontoliikuntaa.
  • Edistää vapaa-ajankalastajien harrastusmahdollisuuksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla
  • Toimia vapaa-ajankalastajien järjestöjen sekä muiden kalavesien hoitoa ja kalastuskulttuuria edistävien yhteisöjen valtakunnallisena järjestönä

Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusjärjestö ja sen piirijärjestöt  mm. toimivat yhteistyössä kalastusviranomaisten kanssa ja osallistuvat kalastuslainsäädännön määrittelemällä tavalla vapaa-ajankalastajien edustajana kalataloushallintoon, tekevät selvityksiä ja aloitteita kalastuksen ja kalavesien kestävän käytön ja hoidon edistämiseksi, perehdyttävät vapaa-ajankalastajia kalastus- ja ympäristönsuojelulainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä ja kestävän käytön mukaisen kalastuksen ja kalavesien hoidon järjestämisessä.

Järjestön toimintastrategian (2017-21) toimeenpanon läpileikkaavina visioina ovat:

  • Edistää ja tehdä tunnetuksi monimuotoista kalastusharrastusta korostaen sen mukanaan tuomaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä sekä henkistä hyvinvointia
  • Kannustaa, opastaa ja kouluttaa vapaa-ajankalastukseen tarjoten erityisesti perheille mahdollisuuden tulla mukaan kalastusharrastuksen pariin
  • Toimia vastuullisesti ja osallistua kalakantojen elvyttämiseen ottaen huomioon erityisesti kalastukseen liittyvät eettiset kysymykset

Uusittu kalastuslaki ((2015/379) ja siihen kuuluva kalastusasetus (2015/1360) astuivat voimaan vuonna 2016. Lain tavoitteena on Hallituksen esityksen mukaan (HE 192/2014 vp) turvata kalojen luontainen elinkierto ja lisääntyminen mahdollistamalla välttämättömien kalastusrajoitusten ja muiden toimenpirteiden toteuttaminen. Lailla pyritään luomaan hyvät edellytykset sekä kaupalliselle että vapaa-ajankalastukselle.

Kalastuslain 1 §:n tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen, ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.

Hallituksen esityksen mukaan (HE 192/2014 vp) kalavarojen hoidon järjestämisestä hyötyvät laajat kansalaispiirit. Kalastuslain 23 §:n mukaan kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi kalastuslain 1 §:ssä tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti.

Järjestöllämme on edellisen kalastuslain 71 §:n mukaisesti jäsenedustus kalatalousalueissa, jotka hoitavat niille kuuluvia tehtäviä vuoden 2018 loppuun saakka. Järjestöllämme tulee olemaan on niin ikään jäsenedustus vuodesta 2019 lähtien toimintansa aloittavissa kalatalousalueissa, mistä MMM antoi kalastuslain 23 §:n mukaisen päätöksen 23.4.2018. Järjestöllämme on niin ikään jäsenedustus kalastuslain 33 §:n mukaisissa ELY-keskusten asettamissa yhteistyöryhmissä, jotka avustavat alueen kalatalousasioiden hoitamisessa ja näkemysten yhteensovittamisessa.

Edellä mainitun KHO:n päätöksen mukaan kalastuslain säätäjän on katsottu valinneen ratkaisun, jossa kansallisten ja alueellisten järjestöjen osallistumismahdollisuudet turvataan ensisijaisesti kalatalousaluetta ja alueellista kalatalouden yhteistyöryhmää koskevan sääntelyn kautta.

Katsomme, että järjestöllämme on oltava mahdollisuus vaikuttaa niihin ELY-keskusten säätelypäätöksiin, joilla on välittömät vaikutukset vapaa-ajankalastuksen harjoittamiseen, myös muutoksenhaun kautta. Kyseessä oleva ELY-keskuksen päätös rajoittaa vapaa-ajankalastajien kalastuslain 7 §:n mukaista yleiskalastusoikeutta mm. hauen, ahvenen ja särkikalojen viehekalastuksessa laajoilla alueilla täysin perusteettomasti ja kohtuuttomasti, koska hakija  pyrki pelkästään kuhan rauhoittamiseen ko. alueilla.

Järjestömme huomauttaa, että ao. ELY-keskuksen tekemää kalastuksen säätelypäätöstä ei ole käsitelty kalatalouden alueellisessa yhteistyöryhmässä. Järjestömme mahdollisuudet valvoa oikeuksiamme ja etujamme ovat lisäksi vähäiset Inkoon kalastusalueessa, jossa meillä äänestystilanteessa on vain kaksi ääntä.

Koska ELY-keskukset tekevät kalastuksen säätelypäätöksiä jatkuvasti, huomautamme lisäksi, että hakijoina em. kalastuslain 53 §:n ja 54 §:n mukaisissa kalastuksen rajoittamispäätöksissä voivat olla myös lukuisat muut tahot kuin kalastusalueet/kalatalousalueet ja että ELY-keskus voi tehdä ko. päätöksiä itsenäisesti ts. ilman hakemuksia. Näissä tapauksissa järjestöllämme ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa säätelypäätöksiin, ellei niistä pyydetä meiltä lausuntoa ja ellei meillä ole päätöksistä valitusoikeutta.