Lausunto Helsinki-Espoon kalatalousalueen kalastuksensäätelyn hakemuksesta, 20.1.2023 varely
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut Helsinki-Espoon kalatalousalueen kalastuksensäätelyn hakemukseen ja lausuu siitä kunnioittavasti seuraavaa.
TAUSTAA
Helsinki-Espoon kalatalousalue on hakemuksellaan 9.11.2022 pyytänyt, että Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) asettaisi seuraavat kalastuskiellot ja/tai säätelyt seuraavin perusteluin:
Espoonlahti Länsiväylältä pohjoiseen sekä Finnoonojan, Gräsanojan ja Krapuojan suualueet: verkko- ja rysäkalastuskielto 15.8.–30.11. (alkaen 1.1.2024). Perustelut: pyydyskalastusta ehdotetaan rajoitettavaksi valtakunnallisen lohi- ja meritaimenstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Rajoitus hyödyttää myös kevätkutuisten kalalajien vaellusta ja voi kasvattaa kutuun osallistuvien kalojen määriä.
Länsiväylän sillan ja Klobben-Småholmarna-Talludden linjan välinen alue sekä lahtialueille johtavat salmet ja Strömsinlahti: verkko- ja rysäkalastuskielto 1.4.–31.12. (alkaen 1.1.2024). Perustelut: pyydyskalastusta ehdotetaan rajoitettavaksi valtakunnallisen lohi- ja meritaimenstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Rajoitus hyödyttää myös kevätkutuisten kalalajien vaellusta ja voi kasvattaa kutuun osallistuvien kalojen määriä.
Espoonlahti Klobben-Småholmarna-Talludden linjalle asti, Laajalahti, Vanhankaupunginlahti ja Vartiokylänlahti: 1.5.–15.6. kaikki kalastus kielletty rannalta tapahtuvaa kalastuslain 4 § mukaista ongintaa lukuun ottamatta (alkaen 1.1.2024). Perustelut: kuhan lisääntymisen turvaamiseksi ja heikentyneiden kuhakantojen vahvistamiseksi.
Koko kalatalousalue: koko vuosi; kuhan alamitta 45 cm ja ylämitta 60 cm (alkaen 1.1.2024).
Koko kalatalousalue: koko vuosi, kuhan saaliskiintiö 3 kpl/vrk lukuun ottamatta verkkokalastusta ja kaupallista kalastusta (alkaen 1.1.2024). Perustelut: kuhakantojen elinvoimaisuuden ja tuoton turvaamiseksi.
Koko kalatalousalue: koko vuosi, verkon pienin sallittu solmuväli 55 mm lukuun ottamatta silakan, kilohailin, kuoreen ja täkykalojen verkkopyyntiä (kolmen vuoden ylimenokausi; alkaen v. 2026). Perustelut: kuhan kasvu- ja tuotantopotentiaalista saadaan paras hyöty saaliin muodossa ja vältetään kantaylikalastus. Koko kalatalousalue: koko vuosi, verkon pienin sallittu solmuväli 50 mm lukuun ottamatta silakan, kilohailin, kuoreen ja täkykalojen verkkopyyntiä (vuosina 2023–2025). Perustelut: kuhakantojen elinvoimaisuuden ja tuoton turvaamiseksi.
Koko merialue: koko vuosi, vapaa-ajankalastaja saa käyttää verkkopyynnissä enintään 120 m verkkoa (4 * 30 m) (alkaen 1.1.2024). Perustelut: kuhakantojen elinvoimaisuuden ja tuoton turvaamiseksi.
Järvialueet: koko vuosi, verkkokalastukseen esitetään käytettävien verkkojen rajoittamista enintään 90 metriin (3 verkkoa) kalastajaa kohden (alkaen 1.1.2024). Perustelut: kalatalousalueen kuhajärvet ovat pieniä, eivätkä kestä voimakasta kalastuspainetta.
Koko merialue: koko vuosi, meritaimenen viehekalastus ainoastaan vieheellä, jossa on yksi enintään kolmihaarainen ja väkäsetön koukku tai kaksi yksihaaraista väkäsetöntä koukkua (alkaen 1.1.2024). Perustelut: kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti meritaimenen viehekalastuksessa merialueella suositellaan kalastusta ainoastaan vieheellä, jossa on yksi enintään kolmihaarainen ja väkäsetön koukku tai kaksi yksihaaraista väkäsetöntä koukkua.
Espoonjoen pääuomaa, Mankinjoen pääuomaa ja Vantaanjokea lukuun ottamatta alueen virtaavissa vesissä: koko vuosi, rajoitetaan yleiskalastusoikeuksin tapahtuvaa suvantoalueiden kalastusta tai kielletään kalastus vaelluskalavesistöissä kokonaan (alkaen 1.1.2024). Perustelut: alueen virtavedet toimivat ensisijaisesti vaelluskalojen poikastuotantoalueina, joten niiden koski- ja virta-alueille ei tule ohjata kalastusta.
Monikonpuro: koko vuosi (alkaen 1.1.2024), tulee luokitella vaelluskalavesistöksi. Perustelut: vesistöön on palautettu taimenkanta.
Koko merialue: 1.4.–15.5. ja 1.10. –31.12 vahvemman kuin 0,20 mm (monofiili) havaksesta, punotusta langasta tai vahvasta kuitumateriaalista tehtyjen verkkojen asettaminen pyyntiin 50 metriä lähempänä rantaa on kielletty (alkaen 1.1.2024). Perustelut: meritaimenen suojeluksi.
SUOMEN VAPAA-AJANKALASTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖN KANTA
Espoonlahti Länsiväylältä pohjoiseen sekä Finnoonojan, Gräsanojan ja Krapuojan suualueet – verkko- ja rysäkalastuskielto
SVK kannattaa valtakunnallisen lohi- ja meritaimenstrategian mukaista rajoitusesitystä.
Länsiväylän sillan ja Klobben-Småholmarna-Talludden linjan välinen alue sekä lahtialueille johtavat salmet ja Strömsinlahti – verkko- ja rysäkalastuskielto
SVK kannattaa valtakunnallisen lohi- ja meritaimenstrategian mukaista rajoitusesitystä.
Espoonlahti Klobben-Småholmarna-Talludden linjalle asti, Laajalahti, Vanhankaupunginlahti ja Vartiokylänlahti – kaiken kalastuksen kielto ongintaa lukuun ottamatta
SVK katsoo, että laajojen ja vieläpä kesälomakauteen osittain osuvien kalastuskieltojen sijaan tulee alueella yleisesti esiintyvän kuhan kudun turvaamiseksi keskittyä turvaamaan keskeisimmät, tyypillisesti pienialaiset kutupaikat. Lisäksi kuhan kudun rauhoitusajaksi riittää 15.5.–15.6. Kaiken kalastuksen kieltäminen kuhan varjolla ei ole kalastuslain mukainen esitys, vaan muiden kalalajien kalastus tulee kuhan kutuaikanakin sallia.
Koko kalatalousalue – kuhan alamitta 45 cm ja ylämitta 60 cm
SVK kannattaa esityksiä.
Koko merialue – kuhan saaliskiintiö 3 kpl/vrk lukuun ottamatta verkkokalastusta ja kaupallista kalastusta
SVK katsoo, että saaliskiintiön esittäminen käytännössä vain vapaa-ajankalastajien vapakalastukseen ei ole tarkoituksenmukaista esityksen perusteena olevien tavoitteiden kannalta. Koska koko lausunnolla olevaan esitykseen sisältyy lukuisia muitakin mahdollisesti kuhakantaan vaikuttavia rajoitustoimia, katsoo SVK olevan kaiken kaikkiaan parempi seurata ensiksi niiden tuloksia. Mikäli tulevina vuosina katsotaan edelleen olevan tarpeen ottaa käyttöön lisäkeinoja kuhan (tai muiden lajien) kantojen vahvistamiseksi, tulee samassa yhteydessä selvittää, miten mahdollisesti saaliskiintiöt voidaan ylettää myös pyydyskalastukseen ja kaupallisille kalastajille.
SVK muistuttaa, että saaliskiintiöitä voidaan tämän estämättä kuitenkin sisällyttää kalastusoikeuden haltijoiden myymiin lupiin.
Koko kalatalousalue – verkon pienin sallittu solmuväli 50 mm (vuodet 2023–2025) / 55 mm (vuodesta 2026 alkaen) lukuun ottamatta silakan, kilohailin, kuoreen ja täkykalojen verkkopyyntiä
SVK kannattaa verkon pienimmän sallitun solmuvälin nostamista 55 mm:iin, mutta esittää samalla, että rajoitus tulisi voimaan jo kuluvana vuotena. Luonnonvarakeskuksen Kalavarojen käyttö ja hoito A -oppaan sivulla 230 olevan solmuvälitaulukon perusteella 50 mm solmuvälin verkkoihin alkavat esimerkiksi kuhat jäädä merkittävästi saaliiksi 41 cm pituisina, eli alamittaisina. Meritaimenet alkavat puolestaan jäämään jo 34 senttimetrin pituisena 50 millimetriseen verkkoon ja tehokkaimmillaan kyseinen solmuväli on 49 senttimetrin mittaisille meritaimenille. Koska kalastuslain 56 §:n mukaan alinta pyyntimittaa pienemmän kalan pyytäminen käyttö on kiellettyä, katsoo SVK, että sekä kuha- että meritaimenkannan kannalta ei ole perusteltua hyväksyä sallituksi minimisolmuväliksi 50 mm vuosille 2023–2025. Lisäksi SVK suosittaa kalatalousaluetta tekemään alueellisia tarkennuksia solmuvälisäätelyn täsmentämiseksi alueille, joissa todennäköisyydet meritaimensaaliisin ovat korkeimmillaan.
SVK kannattaa solmuvälipoikkeuksen myöntämistä silakan, kilohailin ja täkykalojen verkkokalastukseen.
Koko merialue – vapaa-ajankalastaja saa käyttää verkkopyynnissä enintään 120 m verkkoa
SVK kannattaa verkkojen rajoittamista enintään 120 metriin (4 verkkoa) vapaa-ajankalastajaa kohden.
Järvialueet – käytettävien verkkojen rajoittaminen enintään 90 metriin
SVK kannattaa verkkojen rajoittamista enintään 90 metriin (3 verkkoa), kalastajaryhmää erottelematta.
Koko merialue – meritaimenen viehekalastus ainoastaan vieheellä, jossa on yksi enintään kolmihaarainen ja väkäsetön koukku tai kaksi yksihaaraista väkäsetöntä koukkua
SVK toteaa esityksen olevan linjassa valtakunnallisen lohi- ja meritaimenstrategian kanssa, eikä se vastusta rajoitusta. SVK kuitenkin huomauttaa, että tämän tyyppinen rajoitus vaatii laajaa ja tehokasta viestintää toimiakseen toivotulla tavalla.
Espoonjoen pääuomaa, Mankinjoen pääuomaa ja Vantaanjokea lukuun ottamatta alueen virtaavissa vesissä – yleiskalastusoikeuksin tapahtuvan kalastuksen kielto suvantoalueilla
SVK tulkitsee esitystä niin, että sillä haetaan yleiskalastusoikeuksiin perustuvan kalastuksen kieltoa suvantoalueille alueen vaelluskalavesistöiksi luokitelluissa puroissa sekä Espoonjoen ja Mankinjoen sivu-uomissa, jotka yhdessä koski- ja virta-alueita koskevien kalastuskieltojen perusteella estäisivät yleiskalastusoikeuksien käyttämisen kokonaan. Kieltohakemuksessa ei käy ehdotuksen pohjaksi olevaa kalalajia ilmi, mutta SVK olettaa sen olevan meritaimen. Tämä huomioiden ja ko. vesistöjen merkitys meritaimenen lisääntymis- ja poikastuotantoalueina tuntien SVK voi kannattaa esitystä sillä tarkennuksella, että kielto tulee ylettää kalastuslain 53 §:n perusteella koskemaan kaikkea kalastusta, ei vain yleiskalastusoikeuksia.
Monikonpuro – luokittelu vaelluskalavesistöksi
SVK kannattaa esitystä.
Koko merialue – yli 0,20 mm vahvuisten verkkojen kieltäminen 50 metriä lähempänä rantaa
SVK kannattaa valtakunnallisen lohi- ja meritaimenstrategian mukaista rajoitusesitystä.