Kaurissalo, Kustavi

Pinta-ala: 3100 m2

Uintimatka merestä: 5 m

Korkeusero merestä: 0,0 m

Syvyys: 0,25 – 0,45 m

Kunnostettu: syksy 2021

Kustavin ensimmäinen haukitehdas toteutettiin Kaurissalossa sijaitsevan kuivettuneen lahden kunnostuksena.

Paikallisten mukaan lahdessa kävi muinoin kova kuhina kutuaikaan, mutta viimeisen 10-20 vuoden aikana ruovikon kasvu tukkeutti paikkaa tehokkaasti ja ruokoturpeen kertyminen oli kohottanut maanpinnan jo merenpinnan yläpuolelle. Kaloilla ei ole ollut pääsyä alueelle kutemaan enää pitkiin aikoihin muutoin kuin poikkeusolosuhteissa ja tällöinkin mäti on suurella todennäköisyydellä menetetty kuiville meriveden laskiessa.

Viime vuosina alueelle on pyrkinyt enää yksittäisiä kutuhaukia, jotka eivät kuitenkaan ole päässeet montaakaan metriä merestä kasvillisuuden puolelle.

Katsotaanpas kuvin, että mitä kaikkea kunnostuksessa oikein tehtiin:

 

Kuva ennen kunnostusta. Muinoin tässä oli merenlahti /  flada, mutta nyt alue oli jo kuivaksi maaksi tulkittavissa. Meri on kuvan vasemmalla puolella.

Vielä kuva toisesta suunnasta ennen kunnostusta.

Alue merelle päin kuvattuna ennen kunnostusta.

Ensitöiksi kunnostettavan alueen ruovikko ajettiin lakoon ja maanpintaa tiivistettiin kaivinkoneen teloilla ajamalla, jotta ennustettu pakkasjakso pääsisi jäädyttämään maanpinnan. Samalla saatiin alueelle hyvä näkyvyys töiden tekoa helpottamaan.

Varsinainen kaivuutyö aloitettiin testaamalla ensi kertaa kasvillisuuden tiputtamista: 1: Tehdään kaivinkoneen kauhalla ylisyvä kuoppa. 2: otetaan vierestä pintamaata, jossa on kasvillisuutta, juurakkoa sekä sen alla olevaa savea, joka toimii painona. 3: Asetetaan kauhaistu pintamaa ylisyvään kuoppaan ja painetaan se tiiviisti paikoilleen. Lopputuloksena kasvillisuusvaltainen pintamaa on tavoitesyvyydessä. Vesi päästetään alueelle mahdollisuuksien mukaan vasta kaivuun jälkeen.

Entinen maanpinta kuvan yläreunassa. Kasvillisuuden tiputuksen jälkeinen maanpinta (pohja) kuultaa kuvan alareunassa veden läpi. Kuva on otettu puoli tuntia kohdan kaivuun jälkeen.

Kasvillisuuden tiputusalue seuraavana aamuna. Alueelle on tihkunut lisää vettä ja yöpakkanen on jäädyttänyt pinnan. Kuvasta erottuu silti hyvin, että kaivettu ala ei ole kaljua savipohjaa, kuten perinteisellä kaivuulla lopputulos tällä alueella olisi, vaan jo ensi keväänä pohjassa on kalojen kudulle elintärkeää kasvillisuutta.

Kosteikon kummallekin reunalle oli läjitettäviä savimassoja varten valmisteltu altaat, millä varmistettiin etteivät kaivetut savimassat pääse valahtamaan takaisin kunnostetulle alueelle missään olosuhteissa.

Toisen reunan läjitysallas valmiina savimassojen vastaanottoon.

Kasvillisuuden tiputuksen testialue (n.900 m2) oli nyt tehty, joten…

…oli aika siirtyä ns. perinteiseen kaivuuseen, jolla kaivetaan vielä reilut 2000 m2 lisää vesipinta-alaa kosteikkoon.

Kaivuu eteni joutuisasti, mutta läjitysalueelle oli jo sen verran matkaa, että…

…maakuormien siirtoon otettiin avuksi traktorikalustoa.

Maanpinta kesti kaluston ajoa kovien pakkasten ansiosta.

Kunnostetun alueen osat:

1: Kaivettu uomayhteys mereen (sininen).

2: Perinteisesti kaivettu alue (ruskea).

3: Pitkä saareke, joka antaa kosteikon perukalle lisäsuojaa mereltä puhaltavalta tuulelta ja myös aalloilta meren ollessa ajoittain korkealla.

4: Kasvillisuuden tiputuksen testialue (vihreä) (a = tiputettu ensimmäisenä päivänä melko kuivissa ja hyvissä olosuhteissa, b = tiputettu toisena päivänä melko märissä olosuhteissa läträten ja c = kolmantena päivänä tiputettu veden alla sokkona).

Kosteikon ja meren välinen maakannas osoittautui muuta aluetta sorapitoisemmaksi ja vettä liiaksi läpäiseväksi maaksi, joten kannakseen kaivettiin kapealla kauhalla syvä vako, joka täytettiin piukkaan savella. Saviseinämän tarkoitus on pidättää pitempään vettä kosteikon puolella ja täten estää kalanpoikastappioita meriveden laskiessa kovasti miinukselle.

Kosteikon ja meren väliin asennettiin vielä vaneripato, johon sahattiin sopiva kulkuaukko vedelle ja kaloille. Kulkuaukon alareuna on tasolla -10 cm (normaaliin meriveteen nähden). Kaloilla on kohtalaisin väliajoin kulkuyhteys kosteikon ja meren välillä (merivesi tällä alueella on miinuksella n.62% ajasta keväisin, haukien hakeutuessa kutemaan). Asennuskuva jäi ottamatta, joten kuva on esimmäiseltä kesältä.

Tältä kaivettu kosteikko näytti heti ensimmäisenä keväänä kaivuun jälkeen…

… ja tältä myöhemmin kesällä.

Kasvillisuuden tiputusalueella pohja ei lähtenyt kasvamaan ruokoa vanhasta juurakosta. Pohjan kuollut kasvimateriaali oli silti paljon parempi kuin kalju savipohja ja ensimmäisenä keväänä kosteikon silmin nähtävä elämä oli vahvasti painottunut tälle alueelle.

Syy kasvamattomuuteen löytyy mitä ilmeisimmin olosuhteista, jotka jäädyttivät kosteikon paksusti välittömästi tiputuksen jälkeen. Juurakko jäi heti moneksi kuukaudeksi hapettomaan tilaan ja kuoli. Tiputusmenetelmää olisi hyvä testata kasvukaudella.

Kasvillisuuden tiputuksesta pohjaan jäänyt kasviaines tarjosin sen verran kutualustaa, että kosteikosta löytyi kalojen poikasia jo heti ensimmäisenä keväänä. Kuvassa kaksi hauenpoikasta (keskikokoiset), kolmipiikki (pieni) ja edellisenä vuonna syntynyt särkikala (iso).

Myöhemmin ensimmäisenä kesänä kosteikon matalimmille, vähiten kaivetuille alueille alkoi muodostua kasvillisuutta.

Tällä kunnostuskohteella käytettiin kahta täysin eri kaivuumenetelmää (perinteinen + kasvillisuuden tiputtaminen) ja lisäksi perinteisellä tavalla kaivetulta alalta löytyi kosteikon eri osista hyvin erilaiset maalaadut (savi-, hieta- ja sora-alueet).

Tästä moninaisuudesta johtuen Kaurissalon haukitehdas antaa tulevina vuosina poikkeuksellisen paljon tietoa kunnostusmenetelmien toimivuudesta ja kosteikon kasvillisuuden kehittymisestä erilaisissa tilanteissa, kun voimme verrata kosteikon eri osia keskenään.

Seuraamme siis kohteen kehittymistä suurella mielenkiinnolla.

Idea tämän kohteen kunnostamisesta kutupaikaksi tuli paikallisen aktiivin, Jukka Leinon, yhteydenoton myötä.

Rahoitus:

Kunnostuksen konkreettiset urakointikustannukset katettiin ELY-keskuksen myöntämällä tuella Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta.

Selvitys-, suunnittelu- ja palkkakustannuksista vastasi Haukitehdas-hanke, joka on saanut avustusta MMM:n jakamista kalastonhoitomaksuvaroista.

Urakointi: Kohteen urakoinnista vastasi Konepalvelut Juho Viherjälaakso Oy (konepalvelutviherjalaakso.fi). Juholle suuri kiitos kympin arvoisesta palveluasenteesta, siististä työstä ja avoimesta suhtautumisesta kasvillisuuden tiputtamisen testaamiseen!