Kasvillisuuden säästäminen
Kasvillisuus ravinteiden pidättäjänä
Vesiensuojelukosteikoissa kasvillisuus on toivottua, sillä kasvillisuus hidastaa veden virtaamista ja auttaa täten kiintoaineen ja ravinteiden pidättymistä.
Runsaassa kasvillisuudessa on myös paljon pinta-alaa ja kasvien pintaan kasvava ”biofilmi” on tärkeä tekijä veden puhdistumisessa.
Kasvillisuus haukien elinehtona
Kasvillisuus on haukien lisääntymisen kannalta kriittisen tärkeää – se toimii mädin ja ruskuaispussipoikasten kiinnittymisalustana, antaa suojaa saalistajilta, virtauksilta ja liialta UV-säteilyltä, toimii väijymispaikkana, kerää ympärilleen ravintoa ja luovuttaa auringosta imemäänsä lämpöä.
Runsaasti kasvillisuutta hauille
Hauenpoikasille runsas kasvillisuus tarjoaa mieluisan elinympäristön.
Koska runsas kasvillisuus tukee myös ravinteiden sitoutumista kosteikkoon, sopii hauki lajina mainiosti vesiensuojelukosteikkoihin.
Hauet vähentävät myös pohjaa tonkivia särkikaloja, mikä sekin osaltaan parantaa kosteikon ravinteiden pidättämistä.
Maltillisemmin kasvillisuutta linnuille, ahvenille ja särkikaloille
Myös linnut, ahvenet ja särjetkin arvostavat kasvillisuutta, sen tuomaa suojaa ja sen ympärille kehittyvää ravintotarjontaa, mutta ne kaipaavat kosteikkoon enemmän avovesialueita kuin hauet.
Tällaisissa avoimemmissa kosteikoissa joudutaan siis ravinteiden pidättämisen kannalta uhraamaan hyödyllistä kasvillisuutta. Linnut myös pöyhivät kosteikon pohjaa etsiessään ravintoa.
Mosaiikissa on kaikille jotakin
Mosaiikkimainen eli rikkonainen ja hyvin vaihteleva kosteikkorakenne palvelee yleensä parhaiten monimuotoisuutta ja onkin hyvä kompromissi monen eri intressin tilanteessa.
Löytyy laikuittain runsasta kasvillisuutta, väljempää kasvillisuutta ja avovettä, ja pienimuotoista syvyysvaihteluakin. Vielä jos kasvilajisto on monipuolinen, on kyseessä monimuotoisuuden keidas, joka tarjoaa sopivaa habitaattia monelle eläjälle.
Kasvillisuuden tiputtaminen
Kasvillisuuden kehittyminen veden alle vie konekaivuun jälkeen joskus useita vuosia. Ennen kasvillisuuden kehittymistä kosteikko voi ravinteiden pidättämisen sijasta jopa lisätä vesistöön päätyviä ravinteita.
Kosteikkojen perustamisen yhteydessä kannattaisikin mahdollisuuksien mukaan harkita kaivuutapaa, jossa maanpinnan kasvillisuus tiputetaan alemmas kosteikon tulevan pohjan tasolle. Näin vältetään pitkä kasviton aikajakso kunnostuksen jälkeen.
Kasvillisuuden tiputusta ei ole käytetty kunnostusmenetelmänä aiemmin. Sitä testataan Haukitehdas-hankkeen kunnostuksissa Kustavissa ja Kemiössä syksyllä 2021.
Mikäli kokemukset ovat positiiviset, on tällä menetelmällä valtavat soveltamisen mahdollisuudet jatkossa ympäri Suomen toteutettavissa kunnostuksissa.
Kasvilajisto
Kaikki kasvilajit eivät ravinnepidättämisen tai kalojen kudun kannalta ole samanarvoisia, joskin aina tyhjää parempia.
Ruoko, osmankäämit ja vastaavat hyvin karkearakenteiset ilmaversoiset eivät ole parasta mahdollista laatua. Uposlehtiset toimivat usein paremmin.
Ärviät ym. tiheitä, läpitunkemattomia mattoja tekevät uposkasvit eivät myöskään ole soveliaita, mikäli ne villiintyvät valtaamaan koko alan.