Kosteikkoa kunnostavan haukivinkit
Suomessa kunnostetaan lukuisia kosteikkoja vuosittain. Usein tavoitteena on pidättää ravinteita tai luoda linnustolle elinympäristöjä.
Samassa yhteydessä olisi usein helppoa vahvistaa myös petokalakantoja – enemmän hyötyä samoilla kustannuksilla.
Alla on muutamia helppoja keinoja.
Hauki torjuu haitallisia ja tukee hyviä muutoksia vesistöissä
Vahvat petokalakannat ovat yksi terveen vesistön keskeisiä puskurimekanismeja rehevöitymistä vastaan.
Kun vesistön ekologista tilaa halutaan vaalia tai jos vesistöä lähdetään kunnostamaan kohti parempaa tilaa, on petokalaston vahvistaminen yksi oleellinen askel tässä prosessissa, jos halutaan pysyviä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
Jos petokalojen luontaiset lisääntymisalueet eivät ole kunnossa, on hoitokalastus tai petokalojen istuttaminen kuin veden kantamista kaivoon – se auttaa vain lyhyen hetken. Kosteikkojen perustamisen yhteydessä on yleensä loistava tilaisuus luoda luontaisen lisääntymisen alueita hauille – samalla kun ravinteita pidättyy.
Nousuyhteys
Hauet lisääntyvät vain siellä,
minne ne pääsevät. Varmista siis
toimiva nousuyhteys kosteikkoon vinkeillämme.
Vesipinnan takaaminen
Hauen mäti ja
ruskuaispussipoikaset ovat hyvin
alttiita vedenpinnan laskulle ja
tämän myötä kuiville jäämiselle.
Onneksi asiaa voi auttaa.
Keväinen tulvitus
Veden alle keväisin jäävä
maakasvillisuus on ihanteellinen
ympäristö hauen mädille ja
pienpoikasille. Toteuta tämä, jos
se kosteikollasi helposti onnistuu.
Sopiva syvyysprofiili
Syvyydellä on merkitystä.
Millainen tahansa allas ei toimi
hyvin kutemiseen.
Myös haukien lintuihin kohdistama predaatiouhka voidaan poistaa sopivalla syvyysprofiililla.
Kosteikon suunnittelussa kannattaakin
syvyydet luoda harkiten.
Kasvillisuuden
säästäminen
Hauen mäti ja pienpoikaset
tarvitsevat vesikasvillisuutta
selvitäkseen. Pidä kosteikon kasvillisuus
kurissa haukiystävällisesti.
Hauet vs. linnut
Kenties keskeisin haukiystävällisten kosteikkojen yleistymistä jarruttava seikka on ollut pelko linnunpoikasten joutumisesta haukien suihin ja se fakta, että kalat kilpailevat kosteikossa lintujen kanssa samasta pohjaeläinravinnosta.
Kosteikon sopivalla syvyysprofiilin suunnittelulla päästään kuitenkin tilanteeseen, jossa emohauet hyödyntävät kosteikkoa vain kutemiseen ja lähtevät heti sen jälkeen kosteikosta pois isomman vesistön puolelle. Tämä tapahtuu jo viikkoja ennen kuin ensimmäiset vesilinnun poikaset kuoriutuvat munistaan. Kosteikkoon kuoriutuvat ja jäävät pienet hauenpoikaset sen sijaan eivät ole kosteikon linnuille uhka, vaan ennemmänkin lisäravinnon lähde.
Kalojen ja lintujen välinen ravintokilpailu puolestaan kulminoituu tiheiden särkikalakantojen ja lintujen välille. Tässäkin yhtälössä hauet ovat lintujen kannalta hyviksiä, sillä ne pitävät osaltaan särkikalakantoja kurissa.
Vahvat ja hyvinvoivat haukikannat edesauttavat lisäksi mm. veden kirkastumista ja uposkasvien lisääntymistä sekä pohjaeläinfaunan runsastumista. Tästä pitkässä juoksussa vesilinnuille koituvat hyödyt ovat epäilemättä suuremmat kuin haukien saalistamalla aiheuttamat haitat.
Haukien ja lintujen mahduttamisesta samaan kosteikkoon voit lukea myös Metsästäjä-lehden numerosta 3/2019 (s.28-31).