Lausunto ehdotuksesta neuvoston päätökseksi alueellisten neuvoa-antavien
toimikuntien perustamisesta yhteisessä kalastuspolitiikassa 2.1.2004
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää
tutustuttuaan viitekirjeen yhteydessä lähetettyihin komission perusteluihin ja
ehdotukseen neuvoston päätökseksi alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien
perustamisesta yhteisessä kalastuspolitiikassa (2003/0238,CNS) lausuntonaan
seuraavaa.
Euroopan yhteisöjen komission esittämissä perusteluissa
todetaan alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien olevan vastaus alan
toimijoiden esittämiin toiveisiin olla tiiviimmin mukana uudistetun yhteisen
kalastuspolitiikan kehittämisessä. Euroopan vapaa-ajankalastajien
yhteistyöjärjestö EAA, johon SVK kuuluu, on vuosien ajan pyrkinyt pääsemään
mukaan keskusteluihin ja osaltaan myös vaikuttamaan päätöksen tekoon
toteutettaessa yhteistä kalastuspolitiikkaa. Aikaisemmin noudatetun ja
kalakantojen romahduksiin johtaneen yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä tätä
mahdollisuutta ei ole ollut, mutta nyt uudistetussa yhteisessä
kalastuspolitiikassa, kun merten elollisten luonnonvarojen kestävän käytön
periaatteiden mukainen hyödyntäminen on osoittautunut välttämättömyydeksi, alan
toimijoiden joukkoon ehdotetaan hyväksyttäväksi myös ”muita eturyhmiä” kuten
ympäristöjärjestöjä ja vapaa-ajankalastajien järjestöjä. SVK pitää
tämänkaltaista kehitystä välttämättömänä, koska vapaa-ajankalastajien
harrastusedellytykset perustuvat monilta osin samoihin kalakantoihin kuin
elinkeinokalastajienkin. Eri osapuolten kalastusedellytysten ylläpito,
taloudelliset heijastukset saaristo- ja rannikkoväestöön ym. seikat on
tunnettava hyvin toteutettaessa tasapainoisesti uudistettua yhteistä
kalastuspolitiikkaa asianomaisilla merialueilla.
Varsinaisen neuvoston
päätöstä koskevan ehdotuksen osalta SVK pitää asiallisena sitä, että Itämerta
varten perustetaan oma neuvoa-antava toimikunta. Lienee myös
tarkoituksenmukaista, että Suomen osalta varmistetaan osallistuminen luoteisten
vesialueiden alueelliseen neuvoa-antavaan toimikuntaan, mikäli sen toimialue
käsittää Teno- ja Näätämöjokien vaelluskalakantojen syönnösalueita. Alueellisen
neuvoa-antavan toimikunnan kokoamisessa ja toiminnassa kunkin jäsenvaltion panos
on merkittävä. Artiklassa 3 edellytetään mm. tavoitteiden asettelun osalta, että
pyyntö esitetään asianomaiselle jäsenvaltiolle ja komissiolle kalatalousalan
edustajien ja muiden eturyhmien toimesta. Näistä artiklassa 1 mainittujen
määritelmien perusteella kalatalousalan edustajat vapaa-ajankalastajia ja
vesiviljelijöitä lukuunottamatta kuulunevat jo ennestään yhteisen
kalatalouspolitiikan toimijoihin. On tärkeätä että kalatalousviranomaisten
toimesta huolehditaan siitä, että 1. artiklassa joukkoon ”muut eturyhmät”
kuuluvat yhteisöt kuten SVK ja ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöt ovat
aktiivisesti mukana jo tässä vaiheessa.
Ehdotuksessa neuvoston
päätökseksi on selkeästi varmistettu kalatalousalan toimijoiden johtava asema
alueellisen neuvoa-antavan toimikunnan työssä määrittelemällä ( 5 artikla), että
sekä yleiskokouksessa että toimeenpanevassa komiteassa on oltava kaksi
kolmasosaa jäsenistä kalatalousalan toimijoiden hallussa. Toiminnalta
edellytetty avoimuus – mm. kokousten on oltava avoimia yleisölle ( 6 artikla ) –
merkitsee kuitenkin aikaisempaa laajempaa tiedonkulkua niin tutkimuksen kuin
päätöksen teonkin osalta kansalaisjärjestöille. Tätä voidaan pitää
vaikutuksiltaan yhtenä ehdotuksen tärkeimmistä kohdista.
Osallistumismahdollisuuksien puitteissa SVK:llakin on edellytykset edustajaan
Itämeren alueellisessa neuvoa- antavan toimikunnan yleiskokouksessa. Sen
toimeenpanevassa komiteassa, jossa on muiden eturyhmien edustajia 4-6 henkilöä,
tulee aina olla vähintään yksi Itämeren jäsenvaltioissa toimivien
vapaa-ajankalastusjärjestöjen edustaja. Tämä henkilö voi ajoittain olla
suomalainen. Ehdotuksen edustajasta jäsenvaltioille voi tehdä Euroopan
vapaa-ajankalastajien yhteistyöjärjestö EAA tai sen ns. pohjoinen ryhmä.
SVK suhtautuu ehdotukseen periaatteessa myönteisesti, mutta huomauttaa
kuitenkin, että käytännössä osallistuminen Itämeren alueellisen neuvoa-antavan
toimikunnan työhön edellyttää kalatalousviranomaisten taholta tähän
tarkoitukseen osoitettua riittävää tukea kuten 7. artiklassa edellytetäänkin
kultakin jäsenvaltiolta. Komission tarjoaman kolmivuotisen käynnistyskuluihin
tarkoitetun rahoituksen jälkeen ”alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien olisi
pystyttävä itse vastaamaan omasta rahoituksestaan”. SVK:n käsityksen mukaan
ehdotetun raskaan ”EU-mallin” mukaisen toimikuntatyön ja rakenteen keventäminen
on ainakin kertyvien kokemusten mukaan toteutettavissa käynnistysvaiheen
jälkeen.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö huomauttaa lopuksi,
että Suomen järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien järjestöverkko, joka
sisältää paikallisia ja alueellisia kalaseuroja, piiritason yhteisöjä sekä kolme
valtakunnallista järjestöä, on muutama vuosi sitten tiivistänyt toimintaansa
niin, että kolme valtakunnallista keskusjärjestöä ovat organisoitunut yhdeksi
valtakunnalliseksi keskusjärjestöksi Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestöksi (SVK). Tämä lausunto on annettu SVK:n toimesta ja nimissä,
vaikka viitekirje on osoitettu sen yhdelle jäsenjärjestölle Suomen Kalamiesten
Keskusliitolle.