Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi Euroopan Unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta (Dnro MMM018:00/2016), 4.5.2016
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä asiasta ja lausuu seuraavaa.
YLEISTÄ
Esityksen perustelujen mukaan: ”Uudistuksella pyritään varmistamaan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tehokas kansallinen täytäntöönpano sekä turvaamaan kalavarojen kestävä ja taloudellisesti kannattava käyttö nykyistä paremmin.”
Perustelujen mukaan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä sekä ennalta varautumisen lähestymistapaa ja ekosysteemilähestymistapaa ”toteutetaan erityisesti laissa säädettyjen kalastuksen säätelyjärjestelmän sekä siirrettäviä käyttöoikeuksia ja toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä koskevan järjestelmän avulla.”
Lakiesityksen mukaan mainittua säätelyjärjestelmää toteutettaisiin lohen, silakan ja kilohailin kalastuksessa.
Säätelyjärjestelmä perustuisi ensisijaisesti enimmäispyyntikiintiöihin, jotka jaetaan siirrettäviksi tai ei-siirtokelpoisiksi käyttöoikeuksiksi. EU:n asettamat enimmäispyyntikiintiöt eivät läheskään aina ole olleet kestävän käytön mukaisia ja niiden toimivuus esimerkiksi sekakantakalastuksesta aiheutuvien ongelmien välttämisessä on heikko. Lakiesityksen siirrettävien käyttöoikeuksien ja toimijakohtaisten kiintiöiden järjestelmä ei sellaisenaan poista esimerkiksi Itämeren lohikantojen kalastuksen keskeistä ongelmaa, sekakantakalastusta, joka heikentää alueen uhanalaisten lohikantojen tilaa ja estää niiden elpymisen. Kalastuksen alueellisella ja ajallisella säätelyllä voidaan vähentää sekakantakalastuksesta aiheutuvia ongelmia.
SVK esittää, että
– lain keskeiseksi tavoitteeksi lisätään ajallinen ja alueellinen (lohen)kalastuksen säätely sekakantakalastuksen välttämiseksi osana siirrettävien ja ei-siirtokelpoisten käyttöoikeuksien ja toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden järjestelmää.
YKP:N KANSALLINEN TOIMEENPANO, LOHI- JA MERITAIMENSTRATEGIA JA LOHIASETUS
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä lohi- ja meritaimenstrategiaksi Itämerellä edellytetään, että ”lohiasetuksen uudistamisen yhteydessä (korostus IM) Suomessa otetaan käyttöön kalastajakohtaiset ei-siirrettävät lohikiintiöt (korostus IM) ja lohisaaliin merkintä sekä niihin perustuva valvonta EU:n Suomelle vahvistamat lohikiintiöt jaetaan ammattikalastajille objektiivisiin kriteereihin perustuen” (Maa- ja metsätalousministeriö 2/2015).
Esitys uudeksi lohiasetukseksi oli lausunnolla huhtikuussa 2016 ja sen on tarkoitus astua voimaan ennen kesää. Asetusmuutoksen perusteluissa ilmoitetaan, että asetuksen olevan voimassa kalastuskaudella 2016 ja että uutta lohi- ja meritaimenstrategian mukaista asetusta ryhdytään valmistelemaan syksyllä 2016.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö kiinnittää huomiota valtioneuvoston periaatepäätöksen linjaukseen, jossa kalastajakohtainen kiintiöjärjestelmä ja lohiasetuksen uudistaminen kytketään toisiinsa.
SVK esittää, että
– lausunnolla olevasta lakiesityksestä päätettäessä tulee olla käytettävissä myös esitys lohiasetuksen uudistamiseksi ja että
– lohiasetus valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti ”varmistaa lohikantojen monimuotoisuuden säilymisen sekä vapaa-ajankalastuksen ja kalastusmatkailun harjoittamisen, jakamalla pyyntiä yli koko kalastuskauden. Uudistuksessa otetaan huomioon valikoimattoman sekakantakalastuksen vähentäminen.”
SVK kiinnittää huomiota myös siihen, että niin luonnos lohiasetuksen muuttamisesta kuin myös lakiesitys YKP:n kansallisesta toimeenpanosta ovat ristiriidassa lohi- ja meritaimenstrategian kanssa. Strategiassa rysäpyyntiä esitetään vain 1. luokan kaupallisten kalastajien oikeudeksi ja lohenpyyntikiintiöiden tulee olla ei-siirrettäviä.
SIIRRETTÄVÄT KÄYTTÖOIKEUDET JA TOIMIJAKOHTAISET KIINTIÖT
Esityksen mukaan siirrettävät käyttöoikeudet, jotka antavat haltijalleen oikeuden määriteltyyn osuuteen Suomen saaliskiintiöstä, olisivat voimassa kymmenen kalenterivuoden ajan (15 §). Käyttöoikeusjärjestelyn toimivuuteen ja erityisesti sen vaikutuksiin lohenkalastuksen säätelyyn sisältyy siinä määrin epävarmuuksia, että kymmenen vuoden voimassaoloaika on aivan liian pitkä.
SVK esittää, että alkuvaiheessa siirrettävät käyttöoikeudet myönnettäisiin enintään viideksi vuodeksi, jona aikana järjestelmän toimivuutta ja vaikutuksia kalastuksen säätelyyn seurataan.
Käyttöoikeuksien siirtämistä rajoitetaan esityksen mukaan (14 §, 16 §) niin, että estetään käyttöoikeuksien liiallinen (yli 15 % käyttöoikeuksista) keskittyminen yksittäiselle toiminnanharjoittajalle.
SVK:n pitää esitystä hyvänä. SVK kannattaa myös esitystä, jonka mukaan lohenkalastukseen oikeuttavan käyttöoikeuden voi siirtää vain 1 ryhmän kaupalliselle kalastajalle.
Esityksestä ei käy ilmi, miten käyttöoikeuksien siirtoa rajoitetaan niin, että se ei vaikeuta kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian mukaista lohenkalastuksen ajallista ja alueellista säätelyä, jonka tavoitteena on vähentää sekakantakalastusta. Käyttöoikeuksien siirtämisessä tulisi suosia toimia, jotka vähentävät sekakantakalastusta, kuten kalastuksen keskittäminen Pohjanlahden pohjoisosiin.
SVK esittää, että lohenkalastuksessa
– käyttöoikeuksien ja toimijakohtaisia kiintiöiden siirtäminen ei saa lisätä sekakantakalastusta,
– mikäli käyttöoikeudet palautuvat valtiolle, tulee niiden jaossa suosia kalastusta, joka vähentää sekakantakalastusta ja että
– lohen toimijakohtaisten kalastuskiintiöiden siirtäminen edellyttää kalastusviranomaisen lupaa.