Lausunto esityksestä Suomen kannaksi puheenjohtajamaa Kroatian ehdotukseen (toinen osa) koskien komission kalastuksenvalvonnasta antamaa asetusehdotusta, 31.3.2020, EU-17 kj
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa. Lausunnossa puututaan kokouskutsusta poiketen myös vapaa-ajankalastusta koskeviin säädöksiin, koska perusmuistiossa ei ole muodostettu Suomen kantaa puheenjohtajamaan ja komission poikkeavista esityksistä koskien vapaa-ajankalastusta.
Suomen kanta komission ja puheenjohtajamaan poikkeaviin esityksiin koskien vapaa-ajankalastusta:
SVK:n mielestä Suomen kantaa ei pidä muotoilla pelkästään – ja erittäin suppeasti – vain Suomen (elinkeino)kalastuksen näkökulmasta, onhan kysymys EU:n kaikkia merialueita ja niiden kalastusta koskevasta valvonta-asetuksesta.
Kovin hedelmällisenä lähtökohtana Suomen kannan muotoilussa ei myöskään voi pitää sitä, että muutokset eivät saa merkittävästi muuttaa nykyistä käytäntöä ja aiheuttaa siten lisää hallinnollista taakkaa tai kustannuksia.
Vapaa-ajankalastusta koskeva kanta perusmuistiossa on muotoiltu: ”Vapaa-ajankalastuksen valvontaa koskevat muutokset ovat hyväksyttävissä, jos ne edellyttävät vain kohtuullisia muutoksia Suomessa jo käytössä oleviin menettelyihin, eikä vapaa-ajankalastusta koskevista esityksistä saa aiheutua merkittävästi lisää kustannuksia tai byrokratiaa.”
Ongelmaksi jää, mikä on Suomen kanta. Tukeeko Suomi komission esitystä, joka täyttää edellä esitetyt vaatimukset vai kannattaako Suomi puheenjohtajamaan muutosesityksiä, jotka nekin täyttävät Suomen kantaluonnoksen vaatimukset, eli eivät muuta kohtuuttomasti Suomessa käytössä olevia menetelmiä tai lisää merkittävästi kustannuksia tai byrokratiaa?
SVK esittää, että Suomi tukee komission vapaa-ajankalastusta koskevia esityksiä niillä perusteluilla, varauksilla ja muutoksilla, jotka on esitetty SVK:n lausunnossa, kirjallinen menettely 13.3.2020:
SVK:n mielestä luotettavan tiedon kerääminen vapaa-ajankalastuksen määrästä (lukumääristä ja kalastuspäivistä) ja vapaa-ajankalastuksen saaliista kaikilla Euroopan merialueilla on tärkeää vapaa-ajankalastuksen säätelyn järjestämiseksi, sen taloudellisen ja sosiaalisen merkityksen arvioimiseksi sekä vapaa-ajankalastuksen aseman määrittelemiseksi osana EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa.
SVK kannattaa komission esitystä vapaa-ajankalastajista kerättävän tiedon perustamisesta rekisteröintiin tai lupajärjestelmään. Suomessa se ei edellyttäisi nykyjärjestelmän muuttamista.
Itämeren poikkeuksen kumoaminen, 10 % poikkeus, lajittelematon saalis:
SVK kannattaa komission ehdotusta, jonka mukaan Itämeren poikkeus kumottaisiin, ja myös lajittelemattomassa saaliissa sallittaisiin enintään 10 %:n poikkeama lajeittain.
Valtioneuvoston aikaisempaa kantaa (kirjallinen käsittely 13.3.2020) on tarkennettu niin, että Suomi voi hyväksyä Itämeren poikkeuksen kumoamisen, mutta vaatii neuvoston valvonta-asetuksen säännöstä muutettavaksi siten, että 10 %:n poikkeamasääntö olisi sekä lajikohtainen että koko saaliin määrää koskeva, mutta laskettaisiin kummassakin tapauksessa suhteessa koko saaliin määrään.
SVK:n mielestä tämä ei poista nykyiseen poikkeukseen liittyviä silakan ja kilohailin lajikohtaisen raportoinnin ongelmia.
Alusten etävalvonta:
SVK kannattaa perusmuistion näkemystä siitä, että komission alkuperäinen ehdotus suurempien alusten etävalvonnasta on selkeämpi kuin puheenjohtajamaa Kroatian tekemä kompromissiehdotus.
Kameravalvonnan osalta Suomen tulee tukea neuvotteluissa komission alkuperäistä esitystä sillä lisäyksellä, että etä- ja kameravalvontaa voitaisiin käyttää purkamisvelvoitteen lisäksi myös muiden YKP:n mukaisten toimien, kuten tiedonkeruun ja kalastuksen teknisten säädösten seurantaan.
Suoramyyntiä koskevat poikkeukset:
SVK kannattaa komission esitystä poikkeukseksi jäljitettävyyttä ja ostoilmoituksia koskevista säännöksistä, jonka mukaan enintään viiden kilon (5 kg) kalaerän myynti suoraan kuluttajalle olisi mahdollista. Poikkeus ei rajoittaisi päivittäisen suoramyynnin ostajien määrää, joten suoramyynti saattaisi muodostua kohtuullisen suureksi päivittäin.
Kompromissiesityksessä yksittäisen kalaerän enimmäismäärä olisi kolminkertainen (15 kg) ja se käytännössä mahdollistaisi suurten kalaerien myynnin ilman tarkempaa dokumentointia. Erityisen ongelmalliseksi puheenjohtajamaan esityksen tekee se, että kompromissiesitykseen sisältyy alle 10 metrin pyyntialuksia koskeva poikkeus toimittaa kalastuspäiväkirjan tiedot viranomaiselle vasta satamaan saavuttua.
SVK esittää, että suoramyynti olisi sallittua vain, mikäli saalis olisi raportoitu sähköisesti valvontaviranomaiselle ennen satamaan saapumista. Tämä koskisi myös alle 10 metrin pyyntialuksia.
Suurikokoisten saalislajien, kuten lohen osalta voitaisiin antaa lupa enintään yhden yli viiden kilon, mutta enintään 15 kilon saaliskalan myyntiin.